Pekka Kettunen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee entistä kaupunginjohtajaa. Kansanedustaja ja näytelmäkirjailija Pekka Kettusesta on eri artikkeli.

Pekka Antti Kalervo Kettunen (s. 17. maaliskuuta 1952 Jyväskylä) on konsultti ja entinen Keravan (1988–1994) ja Jyväskylän (1994–2004) kaupunginjohtaja. Hän on koulutukseltaan diplomi-insinööri. Ennen kaupunginjohtajakausiaan hän toimi muun muassa liikenneministeri Matti Luttisen poliittisena sihteerinä. Vuonna 2000 hänet promovoitiin Jyväskylän yliopistossa kauppatieteiden kunniatohtoriksi.[1]

Jyväskylän kaupunginjohtajana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kettunen otti Jyväskylässä dynaamisen otteen kaupungin yrityselämän kehittämiseen. 1990-luvun lamassa kaupungin savupiipputeollisuus ajautui vaikeuksiin, ja tilalle piti kehittää osaamiseen perustuvaa uutta toimintaa, ”Uuden aallon Jyväskylää”. Tähän sisältyi esimerkiksi kehitysyhtiö Jykes, kongressikeskus, ammattikorkeakoulu, teknologia-ala sekä kaupungin ja yliopiston yhteistyön tiivistyminen. Suuri harppaus oli Nokian tulo Jyväskylään 1998. Vaikka Nokia-kausi jäi lyhytaikaiseksi, se synnytti paikkakunnalle useita mobiiliteknologian yrityksiä.[2][3]

Kaupunkisuunnitteluun perehtynyt tietokirjailija Osmo Soininvaara pitää Kettusen toimintaa näkemyksellisenä ja voimakastahtoisena. Hän rakensi Jyväskylää teollisuuskaupungista kohti korkean osaamisen cityä. Soininvaara katsoo, että hän ei tässä tavoitteessa saanut tukea omiltaan, kun ”demarivaltuutetut syyttivät häntä väärien työpaikkojen tuomisesta kaupunkiin. Jyväskylää olisi pitänyt kehittää teollisuuskaupunkina.” Soininvaara näkee lisäksi, että Jyväskylän paras investointi on ollut toimiva kävelykatu, koska mukavat kaupungit menestyvät.[4]

Onnistuneista hankkeista huolimatta Kettunen herätti myös tyytymättömyyttä luottamushenkilöiden keskuudessa. Yhtenä syynä tähän oli Kettusen kärsimättömyys kunnallista päätöksentekoa kohtaan. Kettunen itse kertoo inhonneensa poliittisia pelejä, joita hän joutui työssään seuraamaan, ja ottaneensa niihin kantaa, vaikka olisi päässyt helpommalla jos ei olisi ollut niitä huomaavinaan.[5] Kettunen olisi halunnut korjata kaupungin taloutta myymällä kaupungin energiayhtiön ja vuokra-asuntoyhtiön yksityisille sijoittajille, mitä kaupunginvaltuuston enemmistö vastusti.[3]

Kettunen on kertonut jo Keravan kaupunginjohtajana toimiessaan saaneensa palautetta, jonka mukaan hänen johtamistyylinsä oli vinoileva.[6] Myös Jyväskylässä ihmeteltiin Kettusen kommentteja ja vitsailuja, joita pidettiin liian räväkkänä kaupunginjohtajalle. Loppuvuodesta 2000 Kettunen oli usean kuukauden sairauslomalla unettomuuden ja työuupumuksen vuoksi. Sairauslomalla antamassaan haastattelussa Kettunen myönsi, että häneltä oli ”stressin alla palanut pinna liian helposti”, ja pyysi anteeksi kaikilta, joita oli loukannut.[7]

Erorahajupakka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saadakseen Kettusen pois virasta Jyväskylän kaupunginhallitus päätti vuonna 2004 maksaa Kettuselle 200 000 euron erorahan. Eroraha aiheutti paheksuntaa jyväskyläläisten keskuudessa, ja SKP:n kaupunginvaltuutettu Riitta Tynjä teki asiasta kunnallisvalituksen. Kaupunginhallituksen mukaan vapaaehtoisen eroamisen ja erorahan vaihtoehtona olisi ollut kaupungin johtamisen kannalta haitallinen ja raskas irtisanomisprosessi.[8]

Hämeenlinnan hallinto-oikeus päätti, että Jyväskylän kaupunginhallitus oli ylittänyt toimivaltuutensa maksaessaan erorahan ilman asian käsittelyä kaupunginvaltuustossa. Tammikuussa 2007 valtuusto päätti kuitenkin olla perimättä rahoja takaisin Kettuselta. Kesäkuussa 2008 Hämeenlinnan hallinto-oikeus teki päätöksen, jonka mukaan Jyväskylän kaupunginvaltuusto ylitti toimivaltansa, kun se päätti olla perimättä maksettuja erorahoja takaisin. Korkein hallinto-oikeus vahvisti päätöksen 28. elokuuta 2009. Kaupunginvaltuusto päätti marraskuussa 2009 uudelleen, että erorahaa ei peritä takaisin. Lakimiesten selvitysten mukaan kaupunki olisi hävinnyt varmasti, jos se olisi alkanut käräjöidä Kettuselta vanhentunutta saatavaa takaisin.[9][10]

Myöhempi ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunginjohtajan viran jälkeen Kettunen perusti oman konsulttiyrityksen,[11] jonka toiminta lakkasi vuonna 2010.[12]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kettunen on ollut kahdesti naimisissa. Hänellä on ensimmäisestä avioliitosta tytär ja kaksi poikaa.[5] Hänen toinen vaimonsa oli Anne Brunila vuosina 2003–2008.[13]

Kesäkuussa 2008 Kettunen sai Helsingin käräjäoikeudelta tuomion törkeästä rattijuopumuksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.[11]

  1. Kaupunginjohtaja hidasti vauhtiaan. Helsingin Sanomat, 16.3.2002. Hakutulos HS:n arkistosta. Viitattu 22.2.2010.[vanhentunut linkki]
  2. Pekka Kettusen muotokuva julki Yle Keski-Suomi. 26.9.2011. Viitattu 30.1.2013.
  3. a b Sami Lotila: Pekka Kettunen sanoo nyt tarvitsevansa aikaa itselleen: "Sain muistutuksen, että ihminen ei ole kone". Suur-Jyväskylän lehti, 15.11.2000, nro 46, s. 19.
  4. Osmo Soininvaara: Teollisuuskaupungista cityksi. Suomen Kuvalehti, 15.5.2015, s. 16–17. Helsinki: Otava Media. ISSN 0039-5552
  5. a b Jaana Toivonen: Rehellisen suorasukainen "työrukkanen". Wessmanni, 24.1.1998, 3. vsk, nro 2, s. 5.
  6. Jyväskylän ylioppilaslehti 6.2.1997.
  7. Sami Lotila: Kaupunginjohtaja Pekka Kettunen: "Tykkään tehdä töitä ja ajoin itseni piippuun". Suur-Jyväskylän lehti, 15.11.2000, nro 46, s. 5.
  8. Lausunto hallinto-oikeudelle Pekka Kettusen erorahan perimättä jättämistä koskevasta päätöksestä tehtyihin valituksiin Jyväskylä. Arkistoitu 1.12.2012. Viitattu 18.2.2011.
  9. Kakkori, Satu: Kettusen erorahakiista. Valtuutettu Tynjä ei ota populistin leimaa Keskisuomalainen. 2.9.2009. Arkistoitu 6.9.2009. Viitattu 22.2.2010.
  10. Rahoja ei peritä takaisin Pekka Kettuselta. Eroraha-kiistalle päätös Keskisuomalainen. 16.11.2009. Arkistoitu 19.11.2009. Viitattu 22.2.2010.
  11. a b Lämsä, Ville: Rattijuopumus johti Kettusen avioeroon Keskisuomalainen. 9.6.2008. Arkistoitu 10.9.2009. Viitattu 22.2.2010.
  12. https://tietopalvelu.ytj.fi/yritystiedot.aspx?yavain=1867416&tarkiste=A5DCACA5CBD0901E6FA8168018FD7AC769DFD830
  13. Josi Tikkanen: Brunila ja Kettunen erosivat Iltalehti. 10.6.2008. Arkistoitu 16.1.2014. Viitattu 4.2.2013.