Petrus Kaikewalde
Petrus Kaikewalde de Vinlandia (myös muodoissa Kakewalde ja Kakuwalde; oikeaksi nimeksi oletettu Pietari Kaukovalta tai Kaikkivalta)[1] on Baltian verisestä kristillistämisestä ja valloituksesta kertovassa Henrik Lättiläisen kronikassa mainittu suomalainen ristiretkisaarnaaja, joka osallistui pakanoiden käännytykseen. Kronikan mukaan Kaikewalde käännytti 1210-luvun puolivälissä sakkalaisia Etelä-Virossa.[2] Todelliseksi historialliseksi henkilöksi oletettu Petrus Kaikewalde on varhaisin nimeltä tunnettu suomalainen pappi. Häntä koskevat maininnat kronikassa ajoittuvat vuosiin 1215–1226. Hänen muista elämänvaiheistaan ei tiedetä mitään.[1]
Kaikewalde kulki saksalaisten sotajoukkojen mukana. Käännyttävät saarnamiehet toimivat nimellisesti vain kirkon ja paavin palveluksessa, mutta käytännössä maallisten hallitsijoiden joukoissa ja usein näiden etuja ajaen.
Nimi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaikewalden nimi esiintyy Henrik Lättiläisen kronikassa lukuisissa erilaisissa muodoissa. Kyseessä on oletettavasti väännös jostain suomalaisesta nimestä. Suomessa alkuperäiseksi nimeksi on yleensä oletettu Pietari Kaukovalta tai Kaikkivalta, jotka ovat kuitenkin vain valistuneita arvauksia. Kronikoitsija Henrik Lättiläinen on parissa kohdassa liittänyt nimen perään määreen de Vinlandia, mitä on pidetty todisteena Petruksen suomalaisesta alkuperästä. Myös Suomessa asukkaiden käännyttäminen kristinuskoon oli tuolloin vielä kesken, joten Kaikewalden päätyminen papiksi ja saksalaisten palvelukseen on ollut erikoista.[1]
Vaiheet Henrik Lättiläisen kronikan mukaan
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaikewalde mainitaan Henrik Lättiläisen kronikassa ensimmäisen kerran vuoteen 1215 ajoittuvassa kohdassa, jossa hänen kerrotaan menneen käännyttämään kristinuskoon Viron eteläisimpien maakuntien Sakalan ja Ugaunian asukkaita yhdessä saksalaista kalparitaristoa edustaneen Otto-nimisen papin kanssa. Saksalaiset olivat juuri valloittaneet nämä alueet ja olot siellä olivat niin epävarmat, että Petrus ja Otto joutuivat pian pakenemaan virolaisia Riikaan. He kuitenkin ilmeisesti palasivat myöhemmin jatkamaan työtään samalle seudulle.[1]
Tanskalaisten ryhdyttyä valloittamaan pohjoista Viroa Valdemar Sejrin johdolla muutamaa vuotta myöhemmin saksalaiset lähettivät Kaikewalden yhdessä Henrik Lättiläisen kanssa uudelle käännytysretkelle. He kulkivat etelästä pohjoiseen Viron halki muutamassa kuukaudessa ja etenivät myös Emajoen pohjoispuolisille pakanallisille seuduille, aina Järvamaalle ja Virumaalle saakka. Petrus ja Henrik kastoivat pikaisesti kokonaisten kylien asukkaat ja jatkoivat eteenpäin ehtiäkseen mahdollisimman pitkälle ennen tanskalaisia. Lopulta tanskalaiset kuitenkin karkottivat heidät Pohjois-Virosta ja heidän oli palattava takaisin.[1]
Petrus Kaikewalde esiintyy kronikassa vielä kolmannenkin kerran. Vuonna 1226 Viroon saapunut paavin legaatti Wilhelm Modenalainen lähetti hänet johtamaan käännytystyötä Viron länsiosaan Läänemaalle. Tämä osoittaa hänen olleen tuolloin arvostettu henkilö.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
