Pielinen
| Pielinen | |
|---|---|
 Pielistä Räsävaaralta. |
|
| Valtiot | Suomi |
| Paikkakunta | Lieksa, Juuka, Nurmes, Joensuu |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Laskujoki | Pielisjoki [1] |
| Järvinumero | 04.411.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 93,7 m [1] |
| Pituus | 100 km |
| Leveys | 10 km |
| Rantaviiva | 1 717,9 km [2] |
| Pinta-ala | 894,20703 km² [2] |
| Tilavuus | 8,99859 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 10,06 m [2] |
| Suurin syvyys | 61 m [2] |
| Valuma-alue | 12 823 km2 |
| Saaria | 1491 [2] |
 Pielinen |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Pielinen (joskus myös Pielisjärvi,lähde? ruots. Pielisjärvi)[3] on Pielisen reitin keskusjärvi Vuoksen vesistössä Lieksan, Juuan, Nurmeksen ja Joensuun alueilla Pohjois-Karjalassa. Joensuussa sijaitseva osa on entistä Enon kuntaa. Se on Suomen neljänneksi suurin järvi.[1][2] Nimensä Pielinen on saanut Pielniemestä, joka sijaitsee Pielisjoen itärannan reunassa Rukaveden pohjoispäässä. Nimeen sisältyvää sanaa pieli, joka merkitsee heinähaasian pystysalkoa tai oven ja ikkunan reunapuuta, on käytetty kuvaannollisessa merkityksessä reunaa tarkoittavana.[4]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pielinen on luode–kaakkosuunnassa 104 km pitkä ja enimmillään jopa 30 km leveä, ja se on pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suurin järvi. Sitä luonnehtivat rannoilla kohoavat jylhät vaarat ja suuret avonaiset järvenselät. Järven pinta-ala on 89 420 hehtaaria eli 894,2 km². Sen tilavuus on 8 999 miljoonaa m³ eli 9,0 km³. Järven keskisyvyys on 10,1 metriä ja suurin syvyys on 61 metriä. Syvin kohta sijaitsee lähellä Paalasmaan saarta.[1][2][5][6]
Saaret
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pielinen on saariston pirstoma, joten suuria selkiä löytyy järven eri osista. Järvessä on laskettu olevan 1491 saarta. Niiden yhteispinta-ala on 14 715 ha, mikä on noin 14,1 % järven kokonaispinta-alasta. Saarista 26 on yli neliökilometrin suuruisia, 288 yli hehtaarin suuruisia, 1 103 yli aarin ja loput 74 ovat alle aarin kokoisia. Niistä huomattavimmat ovat Paalasmaa, Kynsisaari, Porosaari, Iso Ristinsaari, Koveronsaari, Hattusaari, Satjanko ja Kelvänsaari.[1][2]
Järvenosia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven pohjoispäässä sijaitsevat kaksi järven pääaltaasta erillistä järvenosaa. Lautiainen, joka on 8,7 kilometriä pitkä ja 2,7 kilometriä leveä, jää Nurmeksen Porokylässä Akkonsalmen taakse ja vain 2,1 kilometriä pitkä Nurmesjärvi aukeaa heti Mikonsalmen takana Nurmeksen keskustan itäpuolella. Lautiaisen pohjukkaan Ylikylään laskee Saramojoki.[1][6]
Kuokkastenjärvi on erillinen järvenosa, joka alkaa Aronsalmesta ja se on 8,1 kilometriä pitkä ja 1,7 kilometriä leveä. Se sijaitsee järven luoteispään länsiosassa. Lahdenpohjukkaan laskevassa Pöyhölänjoen joensuussa Kuokkastenkosken voimalaitos. Lieksan kaupungin keskusta sijaitsee Mönninselän rannassa. Lahden pohjukka on järven pääakselin suuntaisena 14,5 kilometriä pitkä, mutta sen lahdensuu aukeaa kohtisuoraan Mahonselkänä, joka on viisi kilometriä leveä ja 6,5 kilometriä syvälähde?. Jauhiainen on itärannalla Vuonislahden kylän ja yli 20 metriä leveän salmen takana sijaitseva järvimäinen lahti. Se on 5,1 kilometriä pitkä ja 2,0 kilometriä leveä.[1][6]
Järven kaakkoispäässä Pielisjoen luusuassa sijaitsee Rahkeenvesi, joka jää Uimaharjun sillan kohdalla olevan Laiskanvirran taakse. Järvenosa on 4,6 kilometriä pitkä ja 1,4 kilometriä leveä. Rukavesi sijaitsee myös järven kaakkoispäässä ja se jää Laukkalansaaren ja Uimaharjun väliin. Se on 8,0 kilometriä pitkä ja 3,8 kilometriä leveä. Juuasta kahdeksan kilometriä kaakkoon sijaitsee Nunnanlahti, joka jää 3,6 kilometriä pitkän Vinkarinniemen taakse suojaan. Lahden pohjukassa sijaitsee Nunnanlahti. Erikoinen ja suojaisa järvenosa on Höljäkkä, jossa Retusaari ja sen saaristo peittää ulapalta taakseen kahdeksan kilometriä pitkän ja kapean alueen, jossa sijaitsee Kopraksen kylä.[1][6]
Asutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järven rantaviivan pituus on 1 718 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 948 kilometriä. Järven lounaisrannalla sijaitsee kuuluisa Koli ja Kolin kansallispuisto. Lisäksi järven rannoilla sijaitsevat Lieksan ja Nurmeksen kaupungit sekä Juuan kirkonkylä. Etelässä Rukaveden rannalla on Joensuun Uimaharjun taajama.[2][1][6]
Vesiliikenteen historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nurmeslainen yrittäjä ja opettaja Matti Turunen oli kaupallisen vesiliikenteen pioneeri Pielisellä. Hän aloitti vesibussiliikenteen siellä vuonna 1973. Vuonna 1973 hän osti Pieliselle ensimmäisen laivan, MS Vinkeri II:n. Alus oli ensimmäinen Suomen rajojen ulkopuolelta sisävesiliikenteeseen hankittu laiva. Alus kulki Joensuun ja Pielisen satamien välillä. Vuonna 1976 Turunen hankki pienen höyrylaivan nimeltä SS Weera, ja vuonna 1979 hän toi Joensuuhun suuremman aluksen, MS Bruvikin. Vuonna 1982 hän hankki MF Pielisen, joka aloitti liikennöinnin seuraavana vuonna. Lyhyemmän aikaa alueella risteilivät SS Koli ja SS Taimi. Koli III risteili aina Savonlinnaa ja Kuopiota myöten. Turusta tituleerattiin noihin aikoihin “Pielisen Onassikseksi”.[7]
Autolautta MF Pielinen, aluperin Holger Stjern, joka oli rakennettu Norjan Trondheimissä vuonna 1958, liikennöi Pielisellä liikennöi Kolin ja Lieksan väliä kesäkausina vuosina 1983–2020. Lauttaa operoi viimeiseksi Nurmes-Marina Oy, ja se lopetti liikennöinnin vuonna 2020, jolloin se myytiin takaisin Norjaan. Se palautettiin alkuperäiseen asuunsa, sai takaisin alkuperäisen nimensä Holger Stjern ja liikennöi nykyään Trondheiminvuonossa. MF Pielinen oli Suomen ainoa sisävesien autolautta.[8] Matka-aika Kolin ja Lieksan välillä oli 1 t 40 min.[9][10]
Pielisellä liikennöi myös vuosina 2016–2020 kantosiipialus Suviexpress reitillä Koli-Vuonislahti-Lieksa kahdesti päivässä. Suviexpress on rakennettu Valko-Venäjällä, ja se on aiemmin operoinut mm. Viron Tartossa, josta se aikoinaan hankittiin Suomeen. Matkustajapaikkoja siinä on 54. Matka-aika Kolilta Lieksaan oli 45 minuuttia.[7][9][11] Vuonna 2020 se siirtyi Suolahteen, mistä käsin se on liikennöinyt Viitasaarelle ja Jyväskylään. Matka Suolahdesta Jyväskylään on 2,5 tuntia.[12][13][14]
Vesistösuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi kuuluu Vuoksen vesistössä (vesistöaluetunnus 04) Pielisen reitin valuma-alueella (04.4) Pielisen alueeseen (04.41), johon Pielisen lähialue (04.411) kuuluu.[5]
Pielinen saa vetensä pohjoisesta Valtimon reitistä Kuokkastenjärven kautta sekä Saramojoesta Lautiaisten kautta. Lisäksi Pieliseen laskee Lieksanjokea pitkin Pankajärven vedet sekä Viekijärven kautta Viekijoen vedet. Pielisestä vedet laskevat etelässä Ahvenisenvirran kautta Rukaveteen ja Rahkeenveteen, ja siitä Pielisjokea pitkin Saimaan tasossa olevaan Pyhäselkään.
Vedenlaatu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pielisen vedenlaatu on yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan hyvä, Lieksan Mönninselän osalta tyydyttävä.[15]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i Pielinen, Lieksa (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 9.10.2019.
- ↑ a b c d e f g h i j Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 19.5.2017.
- ↑ https://kaino.kotus.fi/svenskaortnamn/?a=abc&b=P
- ↑ Paikkala, Sirkka ym.: Suomalainen paikannimikirja, s. 333. Helsinki: Karttakeskus : Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007. ISBN 9789515939760 sid. Näköisversio (PDF) (viitattu 12.01.2020).
- ↑ a b Pielinen (04.411.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 16.5.2017.
- ↑ a b c d e Pielinen, Lieksa (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 9.10.2019.
- ↑ a b Sirpa Sulopuisto: Tiesitkö että... kareliasoutu.fi. Viitattu 29.9.2024.
- ↑ Jukka Harju: Norjalaiset hakevat takaisin Lieksan ja Kolin välillä liikennöineen laivavanhuksen, koska se on nykyisin ainoa laatuaan Helsingin Sanomat. 27.9.2020. Helsinki: Sanoma Oyj. Viitattu 29.9.2024.
- ↑ a b Autolautta Pielinen pohjoiskarjala.com. Viitattu 29.9.2024.
- ↑ Holger Stjern norsk-fartoyvern.no ,. Norsk Forening for Fartøyvern. Viitattu 29.9.2024. (norjaksi)
- ↑ Kantosiipialus Suviexpress pohjoiskarjala.com. Viitattu 29.9.2024.
- ↑ Tietoa aluksesta suvi-express.fi. Viitattu 29.9.2024.
- ↑ Sari Jormanainen: Kantosiipialus palaa Pieliselle ensi kesänä – kuluva kausi ollut vaihteleva yle.fi. 28.7.2016. YLE. Viitattu 29.9.2024.
- ↑ Pertti K.: Sisävesiristeilyä Suviexpress kantosiipialuksella kellari.vip. 17.7.2022. Viitattu 29.9.2024.
- ↑ Suomen ympäristökeskus: Pintavesien laatu 2000–2003 -esite 18.1.2005. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 5.5.2013.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pajunen, Hannu: Järvisedimentit kuiva-aineen ja hiilen varastona, GTK, 2004
- Tilting of Lake Pielinen, eastern Finland--an example of extreme transgressions and regressions caused by differential post-glacial isostatic uplift, 2012
- Saaristoelämää Pohjois-Karjalassa, Helsingin Sanomat, 10.09.1939, nro 243, s. 32, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
| ||||||||||
