Qingdaon taistelu
| Qingdaon taistelu | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa ensimmäistä maailmansotaa | |||||||
 Qingdaota piirittävä japanilainen tykki.
| |||||||
| |||||||
| Osapuolet | |||||||
| Komentajat | |||||||
| Vahvuudet | |||||||
|
|
4 500 | ||||||
| Tappiot | |||||||
|
422 kaatunutta |
noin 200 kaatunutta | ||||||
Qingdaon taistelu oli Japanin ja Saksan välillä käyty taistelu Itä-Kiinan Shandongin niemimaalla sijaitsevan Qingdaon eli silloisen saksalaisen Tsingtaon hallinnasta ensimmäisen maailmansodan aikana 27. elokuuta – 7. marraskuuta 1914. Qingdao antautui kuusi viikkoa kestäneen piirityksen jälkeen ja operaatiota pidettiin japanilaisten kannalta menestyksenä. Taistelu jäi myös ensimmäisen maailmansodan Itä-Aasian rintaman ainoaksi. Japanilaiset miehittivät Qindaota sittemmin vuoteen 1922 saakka, jolloin se palautettiin Kiinalle. Taisteluun oli osallistunut myös pieni joukko brittejä japanilaisten alaisuudessa.
Tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Japani oli ennen ensimmäisen maailmansodan syttymistä solminut ystävyyssopimuksen Britannian kanssa vuonna 1902. Sopimus ei kuitenkaan velvoittanut sitä liittymään sotaan Saksaa vastaan. Ympärysvallat eivät edes olleet kovin innokkaita ajatuksesta Japanin liittymisestä sotaan, sillä Japanin vaikutusvallan kasvamisen Kiinassa nähtiin uhkana maiden omille eduille maassa. Japanissa sodan syttyminen nähtiin kuitenkin mahdollisuutena vallata saksalaisten tukikohta Qingdaossa. Saksalaisille annettiin uhkavaatimus Qingdaon luovutuksesta 23. elokuuta 1914 mennessä ja kun vaatimukseen ei vastattu, seurasi sota.[1]
Saksa oli saanut Qingdaon eli tuolloisen Tsingtaon Kiinalta vuonna 1897.[2] Qingdaota puolusti 4 500 miehen vahvuinen saksalainen varuskunta Alfred William Moritz Mayer-Weldeckin alaisuudessa. Qingdao oli linnoitettu ja sen oli oletettu kestävän mahdollista piiritystä vähintään kuuden kuukauden ajan.[1] Qingdaolle hyökänneisiin Kamio Mitsuomin johtamiin[3] japanilaisjoukkoihin kuului 50 000 sotilasta, 102 raskasta tykkiä, 42 kevyempää tykkiä, 4 taisteluristeilijää, 13 risteilijää, 24 hävittäjää ja monia pienempiä aluksia.[1] Qingdaon taisteluun osallistui myös pienempi joukko brittejä kenraalimajuri Nathaniel Barnardistonin komennuksessa.[3] Brittisotilaita oli noin 1 200 ja heidän mukanaan 300 kiinalaista. Qingdaon piiritykseen osallistui myös kaksi brittien sotalaivaa. Yhteistyö japanilaisten kanssa nähtiin parempana vaihtoehtona, kuin japanilaisten jättäminen yksin, kun heidän voittoaan pidettiin joka tapauksessa todennäköisenä.[1]
Japanilaiset olivat keränneet jo kauan ennen hyökkäystä yksityiskohtaisia tietoja Shandongin niemimaan olosuhteista, sekä saksalaisten linnakkeista mahdollista valtausta suunnitellessaan.[1]
Qingdaon piiritys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Japani ilmoitti virallisesti asettavansa Qingdaon merisaartoon 27. elokuuta 1914. Ensimmäiset 20 000 japanilaista nousivat maihin 3. syyskuuta Longkoussa kaukana Qingdaosta pohjoiseen ja he miehittivät kohti Qindaota edetessään kiinalaisia kaupunkeja. 23. syyskuuta lisää joukkoja nousi maihin Laoshaninlahdella varsinaisen saksalaisalueen sisällä. Mukana olivat myös japanilaisille alistetut brittijoukot. Qingdaossa japanilaiset valmistelivat etukäteen suunnitellun piirityslinjan Qingdaon ympärille. Tarkoituksena oli tuoda maihin puolustajiin nähden ylivoimainen määrä joukkoja, mutta olla pommittamatta saksalaisia. Saksalaisten haluttiin mahdollisuuksien salliessa antautuvan ilman taistelua viimeiseen mieheen. Kiinalaisten vastalauseista huolimatta he myös miehittivät lisää alaa niemimaalla. Kiinalaisilta otettiin haltuun esimerkiksi rautatie Jinanista Qingdaoon 6. lokakuuta.[1]
22. elokuuta Saksan keisari Vilhelm II oli lähettänyt Qingdaon puolustajille sähkeen, jonka saattoi tulkita vaatimuksena taistella viimeiseen asti.[1] 31. lokakuuta kaupunkia piirittävät joukot aloittivat sen pommituksen. Vuorokauden ympäristä tulitusta mereltä ja maalta kesti viikon ajan.[2] Mitsuomi vältti länsirintaman kaltaisia suuria rintamahyökkäyksiä ja keskittyi tulivalmisteluun, sekä hitaaseen etenemiseen öisillä pistoiskuilla ja juoksuhautoja rakentamalla. Qingdaon taistelun aikana tehtiin myös tiettävästi ensimmäinen ilmaisku laivalta käsin, sekä ensimmäiset öiset ilmaiskut.[3] Saksalaisten ammusvarastot kävivät nopeasti vähiin ylivoimaisen vihollisen edessä. Meyer-Waldeck päätti 7. marraskuuta antautua vain kuusi viikkoa kestäneen piirityksen jälkeen.[1]
Seuraukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saksalaiset olivat menettäneet piirityksen aikana noin 200 miestä kaatuneina. Japanilaisten tappiot olivat 422 kaatunutta ja 1 564 haavoittunutta. Qindao siirrettiin japanilaisten hallintaan 11. marraskuuta. Qingdaon valtaus jäi japanilaisten viimeiseksi sotilastoimeksi maailmansodan aikana.[1] Taistelu oli ollut monin tavoin toisinta Port Arthurin piirityksestä Venäjän–Japanin sodan aikana vuosina 1904–1905 ja sitä pidettiin sotilaallisena menestyksenä.[3] Qingdaon kysymyksestä tuli sittemmin Japanin ja Kiinan suhteita hiertänyt kiista. Versailles’n rauhanneuvotteluissa kiinalainen lähetystö vaati kaupungin palauttamista, mutta kun pyyntöön ei vastattu Kiina jätti sopimuksen allekirjoittamatta.[2] Japanilaiset miehittivät kaupunkia aina vuoteen 1922 saakka, jolloin he viimein luovuttivat sen takaisin Kiinalle Washingtonin konferenssin mukaisesti.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i Xu Guoqi: Asia and the Great War : A Shared History, s. 25–37. Oxford University Press, 2017. ISBN 978-0-19-965819-0 (englanniksi)
- ↑ a b c WW1: The Siege of Tsingtao BBC News. BBC. Viitattu 18.5.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c d Siege of Tsingtao National Army Museum. Viitattu 18.5.2019. (englanniksi)
- ↑ Qingdao Encyclopaedia Britannica. Viitattu 18.5.2019. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Qingdaon taistelu Wikimedia Commonsissa