RPG-7

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
RPG-7
Tyyppi sinko[1]
Valmistaja Bazalt
Airtronic USA
Valmistusmaa  Neuvostoliitto
 Venäjä
Valmistusvuodet 1961–
Tekniset tiedot
Kaliiperi(t) 40 mm
Paino (tyhjänä) 7,9 kg[1]
Ammuksen lähtönopeus 115 m/s[1]
Tehokas kantama 200 m
Teoreettinen kantama n. 920 m (ammus itsetuhoutuu)
Tulinopeus (laukausta/min) 6[1]

RPG-7 (ven. Ручной противотанковый гранатомёт РПГ-7, suom. käsinpidettävä panssarintorjuntasinko) on 1950-luvun lopulla Neuvostoliitossa kehitetty kevytsinko. Neuvostoliiton asevoimien vuonna 1961 käyttöön ottama RPG-7 korvasi aiemman RPG-2-mallin. RPG-sarja perustuu toisen maailmansodan aikaiseen saksalaiseen Panzerfaust 150 -sinkoon. lähde?

Singon erikoispiirteitä ovat halpa hinta ja tämän tyyppiselle kevyelle singolle tavallinen nopea uudelleenlataus. RPG-7 on suunniteltu käytettäväksi suurina määrinä. Näistä syistä RPG-7 onkin maailman eniten käytetty panssarintorjuntasinko; sitä on käytetty lähes jokaisessa konfliktissa Vietnamin sodasta lähtien.

Singon putki on valmistettu halkaisijaltaan 40 millimetrisestä teräsputkesta, se on 953 millimetriä pitkä ja painaa seitsemän kiloa. Putken eteen tuleva kranaatti muodostaa kolmanneksen laukaisuvalmiin aseen pituudesta. RPG-7:n perusampumatarvike, 85 mm PG-7V-onteloraketti, painaa 2,6 kiloa ja läpäisee 330 mm panssariterästä 90 asteen iskukulmalla. RPG-7:n vakiotähtäin on PGO-7V-tähtäyskaukoputki, mutta siihen voi asentaa myös infrapuna- tai valonvahvistintähtäimen.

Afganistanilainen sotilas ampuu RPG-7:llä.

Laukaus on rekyylitön. Rakettilaukauksen nalli sytyttää ulosheittopanoksen, joka antaa siivekevakautetulle raketille noin 115 m/s alkunopeuden. Se aiheuttaa samalla vaalean pilven, joka voi paljastaa ampujan sijainnin[2]. Rakettipanos syttyy kymmenen metrin lennon jälkeen ja palaa 500 metrin matkan, saavuttaen 295 m/s nopeuden. Mikäli se ei osu maaliin, raketin sytyttimessä oleva itsetuholaite räjäyttää raketin yleensä noin 950 metrin lennon jälkeen[3].

RPG-7:n pääkäyttötarkoitus on ollut panssarintorjunta. Se on iästään huolimatta edelleen käyttökelpoinen ja sille on myös kehitetty uusia a-tarvikkeita kuten kaksois-ontelokranaatti ja termobaarinen kranaatti.

Asetta on käytetty laajasti eri maissa, muun muassa Afganistanin sisällissodassa, Somaliassa, Tšetšeniassa ja Irakissa. Sillä on tuhottu panssarivaunujen lisäksi myös helikoptereita. Joissain sissijoukoissa jopa puolet miehistä on varustettu yksinomaan RPG-7:lla ja kivääritaistelijat toimivat vain heidän tukenaan.

Valmistajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Albaniassa valmistettiin nimellä TIP-57.
  • Bulgarialainen valmistaja Arsenal AD nimellä ATGL-L.
  • Egyptissä valmistanut Sakr-tehdas ilman lisenssiä nimellä PG-7.
  • Georgiassa valmistanut STC Delta ilman lisenssiä.
  • Irakissa valmistettu 1980-luvulla nimellä Al-Nassira.
  • Iranissa valmistettu nimellä Sageg.
  • Kiinalaista kopiota Tyyppi 69 RPG valmistaa Norinco.
  • Nigeriassa lisenssillä valmistanut Defence Industries Corporation of Nigeria
  • Pakistanissa lisenssillä valmistanut Pakistan Machine Tool Factory.
  • Romaniassa valmistanut SC Carfil SA nimellä AG-7 (Aruncătorul de Grenade 7)
  • Serbiassa valmistanut PPT Namenska.
  • Sudanissa valmistanut Military Industry Corporation
  • Yhdysvalloissa valmistanut AirTronic USA nimellä PSRL-1, myyty mm. Ukrainaan, Filippiineille ja Peruun.
  • valmistettu DDR:ssä.
  • valmistettu Moldovassa.
  • valmistettu Tadžikistanissa.
  • valmistettu Turkmenistanissa.
  • valmistettu Tšekkosloviassa, tunnettu nimellä Pancéřovka.
  • valmistettu Ukrainassa.
  • valmistettu Uzbekistanissa.

Ampumatarvikkeet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
RPG-7:ään käytettäviä raketteja

RPG-7:llä voi ampua useita erilaisia taistelukärkiä panssariajoneuvoja vastaan (HEAT, PG-Protivotankovaja Granata) ja henkilöitä vastaan (HE, OG-Oskolotšnaja Granata). Myös reaktiivipanssaria vastaan on kehitetty taistelukärkiä.

Tällä hetkellä RPG-7:ään tuotetaan seuraavia ampumatarvikkeita:

  • PG-7VL (1977–): tehokas lähes kaikkia ajoneuvoja ja linnoitteita vastaan.
  • PG-7VR (1988–): HEAT-ammus nykyaikaisia reaktiivipanssareilla varustettuja ajoneuvoja vastaan.
  • TBG-7V (1988–): käytetään henkilönvastaiseen ja urbaanin sodankäyntiin.
  • OG-7V (1999–): sirpalekranaatti henkilönvastaiseen sodankäyntiin.
  • GŠ-7VT (2013–): käytetään bunkkereiden tuhoamiseen.

Osumatodennäköisyys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhdysvaltalaissotilas ampuu RPG-7:llä.

Yhdysvaltain armeija testasi aseen osumatodennäköisyyttä ampumalla sillä viisi metriä leveään, 2,5 metriä korkeaan maaliin, joka liikkui sivuttain 14,4 km/h[4]. Osumatodennäköisyys pieneni mikäli oli tuulta, ja 3 m/s tuulessa osumatodennäköisyys yli 180 m päähän oli vain 50 %[5].

Etäisyys Osumatodennäköisyys
50 m 100 %
100 m 96 %
200 m 51 %
300 m 22 %
400 m 9 %
yli 400 m 4 %

Käyttäjät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Irakilainen sotilas RPG-7:n kanssa.
    Irakilainen sotilas RPG-7:n kanssa.
  • Bulgarialaisia sotilaita ATG_l:n (joka on bulgarialainen versio RPG-7:stä) kanssa.
    Bulgarialaisia sotilaita ATG_l:n (joka on bulgarialainen versio RPG-7:stä) kanssa.
  • Romanialainen sotilas RPG-7 paikallisesti tuotetun version AG-7 kanssa.
    Romanialainen sotilas RPG-7 paikallisesti tuotetun version AG-7 kanssa.
  • Iranissa valmistettu RPG-7
    Iranissa valmistettu RPG-7
  • Afganistanilainen poliisi harjoittelemassa RPG:n käyttöä yhdysvaltalaisen sotilaan kanssa.
    Afganistanilainen poliisi harjoittelemassa RPG:n käyttöä yhdysvaltalaisen sotilaan kanssa.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta RPG-7.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=RPG-7&oldid=22704264”