Ruokohelpi
| Ruokohelpi | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: | Poales |
| Heimo: | Heinäkasvit Poaceae |
| Suku: | Helvet Phalaris |
| Laji: | arundinacea |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Phalaris arundinacea |
|
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Ruokohelpi (Phalaris arundinacea, syn. Phalaroides arundinacea) on monivuotinen tuulipölytteinen heinäkasvi. Sitä viljellään sekä hyöty- että koristekasvina. Se kasvaa Suomessa myös luonnonvaraisena.
Ulkonäkö ja ominaisuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kasvit voivat kasvaa luonnontilassa 1,5–2 metrin korkuisiksi, viljeltynä kasvin korkeus voi olla jopa 3–4 metriä.[2] Sillä on kiemurteleva maavarsi, jonka avulla kasvi leviää tuuheiksi kasvustoiksi. Harmaanvihreät lehdet ovat leveät, litteät ja muistuttavat muodoltaan veitsen terää. Röyhy on varsin tiheä, ja kukinnot kurottuvat sivuille pikkuvarsien päähän.[3]
Levinneisyys ja elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruokohelpi kasvaa ympäri pohjoista pallonpuoliskoa alueella, joka ulottuu pohjoisessa noin Oulun korkeudelle, etelässä Ranskaan ja Sveitsiin.[3] Suomessa sitä tavataan kaikkialla pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Ruokohelpi kasvaa useimmiten järvien lähellä sekä kosteilla, avoimilla paikoilla.[2]
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruokohelpeä käytetään Suomessa rehuna sekä energiantuotannossa. Rehukäyttöön on jalostettu lajikkeet Palaton ja Chieflton, joissa on tavallista vähemmän alkaloideja. Niitäkin suositellaan vain lihakarjalle. Ruokohelven ravintoarvot ovat huonommat kuin timotein ja ruokonadan.[4] Energiakäyttöä tutkitaan Pohjoismaissa, muualla maailmassa ruokohelpeä käytetään vain rehuna.[5]
Energiakäyttöön ruokohelpeä on viljelty Suomessa Vapon ja viljelijöiden sopimustuotantona. Ensimmäinen sadonkorjuu tehdään kahden vuoden päästä kylvöstä. Ruokohelpi korjataan keväällä kuloheinänä, jolloin sato on yhtä suuri kuin kasvukaudella, mutta pelto kantaa varmemmin koneita, ja sadon korsipitoisuus suurempi kuin edellisenä kesänä korjatussa helvessä.[4] Hehtaarilta ruokohelpipeltoa saadaan energiaa noin 30 MWh. Ruokohelvellä tuotettu energia on toistaiseksi kalliimpaa kuin metsähakkeiden käyttö.[2] Ruokohelpi on kevyttä tavaraa, joten kuljetuskustannukset ovat merkittävät, eikä sitä yleensä kannata kasvattaa yli 100 km päässä voimalasta.[6] Ruokohelven soveltuvuutta energiantuotantoon on kuitenkin kyseenalaistettu. Energiayhtiö Vapo kokeili ruokohelven käyttöä energiatuotantoon muutaman vuoden ajan, lopettaen kokeilun kuitenkin vuonna 2011 ruokohelven osoittautuessa pettymykseksi[7]. Vapon ja sen sopimusviljelijöiden viimeiset sopimukset päättyvät 2016.[8]
Ruokohelpeä on tutkittu myös turvetuotannon valumavesien suodattajana. Ruokohelvestä voidaan lisäksi valmistaa myös paperia. Vuonna 2000 kaikki Suomessa tuotettu ruokohelpi meni kuitenkin energiantuotantoon.[2] Ruokohelvestä saadaan lyhytkuituista selluloosaa, joka sopii hienopaperin valmistukseen.[9]
Ruokohelven lehdet sisältävät dimetyylitryptamiinia ja 5-MeO-DMT:tä.[10] Tämä rajoittaa kasvin rehukäyttöä, mutta on saanut jotkut ihmiset kokeilemaan huumeiden jalostamista ruokohelvestä. Dimetyylitryptamiini (DMT) on listattu Suomen laissa huumausaineeksi psykotrooppisia aineita koskevan yleissopimuksen luettelo I:ssä.[11]
Viiruhelpi koristekasvina
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koristekasvina kasvatettava viiruhelpi (Phalaris arundinacea 'Picta') on ruokohelven lajike.[12] Se kasvaa auringossa tai puolivarjossa, mieluiten kostealla paikalla mutta kestää kuivuuttakin. Kasvin lehdet ovat koristeellisesti pitkäraitaiset. Viiruhelpi kasvaa 70–100 cm korkeaksi.[13]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Lansdown, R.V.: Phalaris arundinacea IUCN Red List of Threatened Species. Version 2016.2. 2014. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 29.10.2016. (englanniksi)
- ↑ a b c d Kettunen, T.: Pellettikatsaus 2004. Kaakkois-Suomen metsäkeskus. Arkistoitu 14.10.2007. Viitattu 26.4.2008.
- ↑ a b Anderberg, A.: Rörflen (Phalaris arundinacea) Den virtuella floran. 1998. Naturhistoriska riksmuseet. (ruotsiksi)
- ↑ a b Ruokohelpi on monivuotinen heinäkasvi ProAgria Pirkanmaa. Arkistoitu 9.4.2005. Viitattu 6.4.2005.
- ↑ Tutkimus ja kehitys MTT.
- ↑ Talous ja ruokohelven viljelyn kannattavuus MTT.
- ↑ Yle: Vapo luopuu ruokohelvestä Tekniikka & talous. Arkistoitu 4.11.2011. Viitattu 3.11.2011.
- ↑ Ruokohelven viljely loppumassa Yle Uutiset 18.3.2014
- ↑ Finell, M: The use of reed canary-grass (Phalaris arundinacea) as a short fibre raw material for the pulp and paper industry Sveriges Lantbruksuniversitet /CAB.
- ↑ Tryptamine Carriers FAQ
- ↑ Finlex (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kukka ja kurpitsa
- ↑ Perennat - Viiruhelpi. Viherpeukalot. Arkistoitu 26.5.2012.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kasviatlas 2016: Ruokohelven (Phalaroides arundinacea) levinneisyys Suomessa
- Pinkka, Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Ruokohelpi (Phalaroides arundinacea)
- Valokki – nettikasvio: Ruokohelpi (Phalaris arundinacea)
- Finto, Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: ruokohelpi
- ITIS: Phalaris arundinacea (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Phalaris arundinacea (englanniksi)
- Flora of China: Phalaris arundinacea (englanniksi)
- Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Phalaris arundinacea (reed canary grass) (englanniksi)
|