Ryhmä (psykologia)

Ryhmä on psykologiassa termi, jolla tarkoitetaan ihmisjoukkoa, jonka jäsenet ovat tietoisia sekä omasta jäsenyydestään että siitä, keitä muita ryhmään kuuluu. Ryhmä on joukkoa pysyvämpi, sillä jäsenet tietävät erossa ollessaankin kuuluvansa ryhmään. Ryhmän toiminnan käynnistämisessä ja ylläpitämisessä on keskeistä ryhmän jäsenten välinen vuorovaikutus sekä yhteinen tavoite.

Ryhmän muodostuminen

Seuraavat vaiheet ovat usein löydettävissä tehtäväkeskeisten ryhmien muodostumisessa. Aina ne eivät tosin esiinny samassa järjestyksessä ja toisinaan yksittäinen vaihe saattaa jäädä kokonaan pois.

Muotoutumisvaiheeksi kutsutaan ryhmän alkutaipaletta. Sen aikana ryhmä ei vielä ole kovin yhtenäinen ja jäsenet hahmottavat sitä lähinnä omien tavoitteidensa kautta. Uuteen tilanteeseen sopeutuminen voi aiheuttaa jäsenissä hämmennystä roolien puuttuessa tai ollessa epäselviä. Muotoutumisvaihetta sanotaan toisinaan myös kuherteluvaiheeksi, koska uusi ryhmä saatetaan kokea aluksi yksinomaan myönteiseksi asiaksi.

Kuohuntavaiheessa jäsenet testaavat omaa ja toisten jäsenten asemaa ryhmässä. Kuohuntavaiheeseen liittyy usein erimielisyyksiä tai jopa riitoja. Se on kuitenkin tärkeä vaihe ryhmän sisäisten roolien määrittämisen ja avoimeen vuorovaikutukseen pääsemisen kannalta.

Normien luomisen vaiheessa ryhmän jäsenten roolit alkavat olla selviä ja yhteishenki hyvä. Ryhmälle kehittyy omia toimintatapoja ja sääntöjä eli normeja, joita sen jäsenten tulee noudattaa. Säännöt voivat olla julkilausuttuja tai niin sanottuja piilonormeja, joita ei ole yhteisesti sovittu tai kirjattu ylös, mutta noudatetaan samalla lailla kuin julkilausuttujakin normeja.

Toteuttamisvaiheeseen päästyä on rooleihin, normeihin sekä ryhmän jäsenten välisiin suhteisiin liittyvistä asioista löydetty yhteisymmärrys, joten ryhmä pystyy keskittymään täysipainoisesti alkuperäisen tehtävänsä toteuttamiseen. Ryhmä toimii tehokkaasti ja sille on saattanut kehittyä oma slanginsa ja huumorinsa.

Lopettamisvaihe voidaan myös laskea ryhmän kehitysvaiheeksi. Se on tyypillinen erityisesti silloin, kun ryhmä on muodostettu suorittamaan jotain tiettyä tehtävää. Lopettamisvaiheeseen saattaa liittyä rituaaleja tai juhlallisuuksia.

Susan Wheelanin malli ryhmäprosessin etenemisestä

Susan Wheelanin mukaan ryhmä saavuttaa aikuisuuden vain jos sen jäsenet työskentelevät yhdessä toistuvasti. Ryhmäprosessin varhaisvaiheisiin kuuluu tietyntyyppiset puhetavat, jäsenten väliset riippuvuussuhteet ja usko ryhmätyön avulla saavutettaviin tuloksiin. Ryhmäprosessin vaiheet kuvataan seuraavassa.

Vaihe 1 ryhmäytyminen ja riippuvuussuhteiden muotoutuminen Ryhmäprosessin ensimmäiseen vaiheeseen kuuluu korostunut riippuvuus ryhmän johtajasta, turvallisuuden tunteen vaihtelut ja työn tarkoituksenmukaisuuden kyseenalaistaminen. Ryhmän jäsenet saattavat alussa helposti harhautua toissijaisiin askareisiin ( pseudo-work), kuten epäoleellisten uusien tavoitteiden keksimiseen.

Vaihe 2 Sooloilu ja riitely Ryhmäytymisen seuraavassa vaiheessa ryhmän jäsenet perustelevat toistensa parissa ryhmän tavoitteita ja toimenpiteitä. Ristiriidat ovat väistämätömiä tässä vaiheessa. Ryhmässä pyritään tarkentamaan ja kehittämään toiminnan yhteistä tavoitetta, arvomaailmaa ja toimintatapoja. Ristiriitojen kohtaaminen ja ratkaiseminen on tärkeää luottamuksen ilmapiirin vahvistumiseksi.

Vaihe 3 Luottamus Jos ryhmä hoitaa työnsä läpi väistämättömien ristiriitojen, jäsenten luottamus ja velvollisuus ryhmässä paranee. Tämä on vaihe, jolloin ryhmä alkaa työskennellä positiivisesti ja tuloksellisesti yhdessä.

Vaihe 4 Työ/tuottavuus Kuten vaiheen nimestä käy ilmi, neljännessä vaiheessa ryhmäprosessia ryhmän tuottavuus ja tehokkuus ovat parhaimmillaan. Edellisten vaiheiden ongelmien tultua ratkaistuksi ryhmällä on käytössään energiaa ja keinoja hallita ristiriitoja. Ryhmä lähestyy alkuperäisen tavoitteensa saavuttamista.

Vaihe 5 Toiminnan lopettaminen Jos ryhmä on sopinut toimintansa lopettamisesta, saattaa tässä vaiheessa ilmetä joitain konflikteja. Toisaalta jos toiminnan lopettamisesta aiheutuvat häiriöt saadaan käsiteltyä, voidaan kokea ja ilmaista myös kiitollisuutta ja arvonantoa.

Normit ryhmässä

Ryhmän yhteisiä sääntöjä ja vakiintuneita toimintatapoja kutsutaan normeiksi. Ne ovat tärkeitä sekä ryhmän tehokkuuden että sen koheesion eli kiinteyden kannalta. Niiden avulla ryhmä myös pyrkii yhdenmukaistamaan jäsentensä toimintaa ja arvioimaan sen hyväksyttävyyttä.

Normit voidaan jakaa kahteen ryhmään, julkilausuttuihin ja piilonormeihin. Virallisemmat eli julkilausutut normit ovat ryhmän yhteisesti sopimia, ääneen lausuttuja tai ylöskirjattuja sääntöjä. Piilonormit taas ovat epävirallisempia ja niihin kuuluvat esimerkiksi kulttuurin ja kasvatuksen pohjalta periytyvät tavat, perinteet ja uskomukset. Yleensä piilonormit ohjaavat ryhmän toimintaa vähintään yhtä vahvasti kuin julkilausututkin normit.

Normien noudattamista valvotaan rangaistusten eli sanktioiden ja palkkioiden avulla. Sanktiona voidaan käyttää esimerkiksi aseman laskemista ryhmässä. Usein julkilausuttujen normien noudattamista on valvomassa virallisessa asemassa oleva henkilö tai instituutio, esimerkiksi poliisilaitos valvoo lakien noudattamista. Piilonormien noudattamista valvovat itse ryhmän jäsenet. Piilonormin rikkojaa rangaistaan esimerkiksi yleisellä paheksunnalla tai arvostelulla.

Normien päätehtävänä on ehkäistä ryhmän toimintaa häiritsevää käyttäytymistä ja auttaa näin tavoitteiden saavuttamisessa. Joskus ryhmään saattaa kuitenkin kehittyä täysin päinvastaisia normeja, jotka estävät tai ainakin vaikeuttavat tavoitteiden saavuttamista. Esimerkki tällaisesta voi olla vaikkapa koululuokkaan kehittynyt normi, jonka mukaan koulumenestys ei ole suotavaa. Tällöin hyviä oppilaita saatetaan syrjiä, ja tavoite hyvästä koulutuksesta vaarantuu.

Tavoitteet

Ryhmän tavoitteet voidaan ensisijaisesti sijoittaa kahteen luokkaan, tehtävätavoitteisiin ja tunnetavoitteisiin. Tehtävätavoitteisiin luetaan muun muassa päämäärien saavuttaminen, tehokkuus ja tuloksellisuus. Nämä asiat painottuvat esimerkiksi työyhteisössä. Tunnetavoitteisiin taas kuuluvat muun muassa ryhmän jäsenten väliset suhteet, ryhmän kiinteys ja toiminnan kokeminen palkitsevaksi myös tunnepuolella. Tunnetavoitteet ovat keskeisiä ryhmän koostuessa toisilleen läheisistä ihmisistä. Molemmat tavoitetyypit ovat tärkeitä ryhmän toiminnan tulosten kannalta.