Saamelaiskäräjien vaalit 2015
Saamelaiskäräjien vaalit 2015 järjestettiin 7. syyskuuta – 4. lokakuuta 2015. Niissä valittiin yhteensä 21 edustajaa ja kolme varaedustajaa vuosien 2016–2019 saamelaiskäräjille. Kyseessä olivat järjestyksessään kuudennet Suomen saamelaiskäräjien vaalit.[1]
Enontekiön, Inarin, Sodankylän ja Utsjoen kunnista valittiin kustakin kolme edustajaa ja yksi varaedustaja. Lisäksi äänimäärän perusteella valittiin yhdeksän edustajaa. Koska Sodankylästä oli vain kaksi ehdokasta, valittiin kunnan kolmanneksi edustajaksi Magreta Sara Inarista.[2] Ehdokkaita vaaleissa oli yhteensä 38[1] ja äänioikeutettuja 5 795. Heistä 483 oli Saamelaiskäräjien vaalilautakunnan hyväksymiä uusia äänestäjiä, joista vajaat 300 on täysi-ikäisiksi tulleita edellisten vaalien äänioikeutettujen lapsia.[3]
Saamelaiskäräjien vaaleissa annettiin yhteensä 3 035 ääntä. Äänestysprosentiksi muodostui 51,6, kun se neljä vuotta aikaisemmin oli 49,6. Vaalien ääniharava oli 205 ääntä saanut inarilainen Anu Avaskari.[2]
Kiistat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2015 saamelaiskärjäien vaalit aiheuttivat myös kiistoja, kun Korkein hallinto-oikeus hyväksyi 93 henkilöä saamelaisiksi vastoin saamelaiskäräjien omaa päätöstä. Maaliskuussa 2015 saamelaiskäräjien puheenjohtajan tehtävästä eronnut Klemetti Näkkäläjärvi kutsui KHO:n päätöstä osoitukseksi Suomen valtion rasismista, koska se ei hänen mukaansa tunnusta saamelaisuuden olevan oma kulttuurinsa, vaan saamelaiset pyritään sulauttamaan suomalaisiin. Päätöksen johdosta Näkkäläjärvi pyysi samalla eroa saamelaiskäräjien vaaliluettelosta.[4][5][6]
Myös YK:n alkuperäiskansa-asioiden pysyvän foorumin varapuheenjohtaja virolainen Oliver Loode kritisoi KHO:n päätöstä ja kehotti harkitsemaan vaalien keskeyttämistä, koska tulevat saamelaiskäräjät eivät enää nauti kaikkien saamelaisten luottamusta. Looden näkemyksen mukaan Suomi on KHO:n päätöksen myötä rikkonut YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistusta. Toronton yliopiston apulaisprofessori Rauna Kuokkanen puolestaan kehotti saamelaisia jättämään äänestämättä vaaleissa.[7]
Saamelaiskäräjille valitut henkilöt ja äänimäärät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Enontekiö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tuomas Aslak Juuso, 114
- Ulla-Maarit Magga, 113
- Pigga Keskitalo, 77
Varajäsen:
Inari
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Anu Avaskari, 205
- Tiina Sanila-Aikio, 190
- Kari Kyrö, 189
Varajäsen:
- Pekka Pekkala, 67
Sodankylä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jouko Hetta, 72
- Petra Magga-Vars,64
- Magreta Sara, 144
Utsjoki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Anne Nuorgam, 138
- Nilla Samuli Tapiola, 94
- Aslak Holmberg, 83
Varajäsen:
- Asko Länsman, 79
Äänimäärän mukaan valitut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pentti Pieski, 128
- Tanja Sanila, 119
- Veikko Feodoroff, 116
- Heikki Paltto, 110
- Janne Saijets, 95
- Kirsti Kustula, 91
- Neeta Jääskö, 89
- Jouni Aikio, 88
- Antti Sujala, 81
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Saamelaiskäräjien vaaleissa eniten ehdokkaita 20 vuotta sitten 12.8.2015. Yle Uutiset. Viitattu 8.9.2015.
- ↑ a b c Tässä ovat Saamelaiskäräjät 2016–2019 6.10.2015. Yle Uutiset. Viitattu 6.10.2015.
- ↑ Syksyn saamelaiskäräjävaaleissa 483 uutta äänestäjää 3.3.2015. Yle Uutiset. Viitattu 8.9.2015.
- ↑ Yle: Saamelaisvaikuttaja Klemetti Näkkäläjärvi pyytää eroa saamelaiskäräjien vaaliluettelosta – taustalla kiista saamelaisuuden määritelmästä 30.9.2015. Kaleva. Viitattu 6.10.2015.
- ↑ Klemetti Näkkäläjärvi: "Suomi on rasistinen maa, joka suojelee suomalaisuutta ja suomalaista valtiota, ja polkee omaa alkuperäiskansaansa" 30.9.2015. Yle Uutiset. Viitattu 6.10.2015.
- ↑ Klemetti Näkkäläjärvi pyytää eroa saamelaiskäräjien vaaliluettelosta 30.9.2015. Yle Uutiset. Viitattu 6.10.2015.
- ↑ "Pysäyttäkää saamelaiskäräjävaalit?" – YK:n edustaja 1.10.2015. Yle Uutiset. Viitattu 6.10.2015.