Saxifragales
| Saxifragales | |
|---|---|
 Papelorikko (Saxifraga granulata) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
| Kladi: | Superrosidit |
| Lahko: |
Saxifragales Dumort. |
| Katso myös | |
Saxifragales on aitokaksisirkkaislahko, johon kuuluu joukko puu- ja ruohovartisia lajeja, joilla arvioidaan olleen yhteinen kantamuoto noin 121–111 miljoonaa vuotta sitten liitukaudella. Ryhmän evoluutio lienee ollut nopeaa heti sen syntymisen jälkeen ja siksi se näyttää nyt epäyhtenäiseltä erilaisine edustajineen. Mukaan mahtuu loiskasvejakin. Huomattavan osan lahkosta muodostaa puuvartisten kasvien ryhmä, joka ennen (esimerkiksi Cronquistin järjestelmässä) on muodostanut norkkokasvien ryhmän Hamamelididae. Osa siitä kuuluu nykyisellään myös Fagales-lahkoon.lähde?
Lahkon katsotaan kuuluvan superrosidien (eng. superrosids) ryhmään APG IV -luokittelun mukaan ja on näin läheistä sukua Rosidien ryhmälle [1]. Aiemmissa taksonomisissa luokituksissa lahkon tai joidenkin sen heimojen on katsottu kuuluvan Rosanae-ryhmään tai Rosales-lahkoon. Fylogeneettiset menetelmät ja DNA-tutkimukset viittaavat kuitenkin varsin etäiseen sukulaisuuteen.lähde?
Lahko on lajiluvultaan varsin laaja ja käsittää noin 1,3 prosenttia aitokaksisirkkaisista (Eudicotyledoneae) eli lähes 2 500 lajia. Suurin heimo on maksaruohokasvit (Crassulaceae), johon kuuluu noin puolet lahkon lajeista.[2] Lahkon lajeista Suomessa kasvaa luonnonvaraisena noin 40–50 lajia, jotka kuuluvat viiteen eri heimoon. Lisäksi useammassa heimossa on koristekasveina käytettäviä lajeja.lähde?
Lahkon levinneisyysalueeseen kuuluu koko maapallo, mutta tropiikissa ja erityisesti Etelä-Amerikan trooppisissa osissa sen lajeja on hyvin vähän.lähde?
Heimot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Cercidiphyllaceae – katsurakasvit
- Peridiscaceae
- kolme sukua ja yhdeksän lajia Etelä-Amerikassa ja trooppisessa Länsi-Afrikassa
- Daphniphyllaceae
- yksi suku (Daphniphyllum) ja kymmenen lajia Itä- ja Kaakkois-Aasiassa
- Hamamelidaceae – taikapähkinäkasvit
- 27 sukua ja 82 lajia Vanhan maailman tropiikissa, lämpimillä ja lauhkeilla alueilla, erityisesti Itä-Aasiasta Australiaan ulottuvalla alueella
- synonyymit: Disanthaceae, Exbucklandiaceae, Fothergillaceae, Parrotiaceae, Rhodoleiaceae
- Altingiaceae
- Paeoniaceae – pionikasvit
- yksi suku (pionit Paeonia) ja 33 lajia pohjoisessa lauhkeassa vyöhykkeessä, erityisesti Itä-Aasiassa
- Crassulaceae – maksaruohokasvit
- 34 sukua ja 1370 lajia koko maapallolla, erityisesti Etelä-Afrikan Kapmaassa ja Meksikossa
- synonyymit: Cotyledonaceae, Rhodiolaceae, Sedaceae, Sempervivaceae, Tillaeaceae
- Aphanopetalaceae
- yksi suku (Aphanopetalum) ja kaksi lajia Länsi- ja Itä-Australiassa
- Tetracarpaeaceae
- yksi suku, jonka ainut laji on Tasmaniassa kasvava Tetracarpaea tasmannica
- Penthoraceae
- yksi suku (viisisopet Penthorum) ja 1–3 lajia Itä- ja Kaakkois-Aasiassa sekä Pohjois-Amerikan itäosissa
- Haloragaceae – ärviäkasvit
- kahdeksan sukua ja 145 lajia yleismaailmallisesti, erityisesti Australiassa
- synonyymit: Cercodiaceae, Myriophyllaceae
- Iteaceae
- kaksi sukua ja 21 lajia Meksikossa, Pohjois-Amerikan itäosissa, Kaakkois-Aasiassa, Itä- ja Etelä-Afrikassa
- Grossulariaceae – herukkakasvit
- Saxifragaceae – rikkokasvit
- noin 29 sukua ja 630 lajia enimmäkseen pohjoisen pallonpuoliskon lauhkeassa vyöhykkeessä
- synonyymit: Brachycaulaceae, Pectiantiaceae
- Cynomoriaceae – patukkikasvit
- yksi suku (patukit Cynomorium) ja kaksi lajia Välimeren maista Keski-Aasiaan ulottuvalla alueella.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ The Angiosperm Phylogeny Group & al.: An update of the Angiosperm Phylogeny Group classification for the orders and families of flowering plants: APG IV academic.oup.com. 6.4.2016. Viitattu 7.12.2023.
- ↑ Stevens, P. F.: Angiosperm Phylogeny Website (Version 9) mobot.org. kesäkuu 2008. Viitattu 25.7.2009. (englanniksi)