Shahrisabz
| Shahrisabz | |
|---|---|
.JPG) Timur Lenkin patsas ja Oqsaroyn palatsin rauniot. |
|
  Shahrisabz |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Uzbekistan |
| Alue | Qashqadaryon alue |
| Hallinto | |
| – Hallinnon tyyppi | kaupunki |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 24,6[1] km² |
| Korkeus | 658[1] m |
| Väkiluku (2024) | 147 200 |
Shahrisabz (kyril. Шаҳрисабз, ven. Шахриса́бз, Šahrisabz) on kaupunki ja samannimisen piirikunnan hallinnollinen keskus Qashqadaryon alueella Uzbekistanissa. Se sijaitsee Kitobin ja Shahrisabzin keidasalueella Tanxozdaryo- ja Oqsuvjokien välissä[1] 105 kilometriä alueen pääkaupungista Qarshista itään. Kaupungissa oli 147 200 asukasta vuonna 2024[2].
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaupungin edeltäjä oli ensimmäisen vuosituhannen puolessavälissä perustettu Keš (Kašš, Kass, Kise), joka sijaitsi aluksi nykyisen Kitobin paikalla ja siirtyi 800–900-luvuilla Shahrisabzin alueelle[1][3]. Nimitys Shahrisabz (”vihreä kaupunki”[4]) vakiintui 1200-luvulla. Timur Lenkin ja timuridien aikana siitä kehittyi suuri muurien ympäröimä kaupunki, johon pystytettiin komeita rakennuksia. Abdulla II valtasi Shahrisabzin vuonna 1556, minkä jälkeen se kuului Buharan kaanikuntaan.[1]
Shahrisabz menetti poliittisen merkityksensä Aštarhanidien aikana. Paikalliset suvut kilpailivat sen hallinnasta, ja kazakit hävittivät sen 1700-luvun alussa. 1750-luvun alussa kaupungista tuli jälleen osa Buharaa, ja se rakennettiin uudelleen. Venäläiset valtasivat Shahrisabzin vuonna 1870, mutta luovuttivat sen Buharalle, johon se kuului vuoteen 1920 saakka. Neuvostoaikana kaupungin historialliset muistomerkit rappeutuivat, mutta Uzbekistanin itsenäistyttyä niitä on ryhdytty jälleen kunnostamaan. Kaupunki erotettiin Shahrisabzin piiristä vuonna 1996.[1]
Liikenne ja talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Shahrisabzin kautta kulkee Samarkandin ja Gʻuzorin välinen valtatie ja siellä on Qarshista tulevan rautatien pääteasema (Kitob). Kaupungin lähellä on myös lentokenttä.[1][4]
Kaupungissa on varsinkin tekstiili- ja elintarviketeollisuutta sekä perinteisten taidekäsitöiden valmistusta. Siellä toimii Buharan elintarvike- ja kevyen teollisuuden instituutin osasto.[1]
Nähtävyydet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Shahrisabzin historiallisesta keskustasta tuli Unescon maailmanperintökohde vuonna 2000[5]. Historiallisten muistomerkkien ympärillä sijainneet rakennukset on sen jälkeen purettu, ja niiden tilalle on tehty 70 hehtaarin laajuinen puistoalue. Vuonna 2016 Unesco liitti kaupungin vaarantuneiden kohteiden luetteloon.[4]
Kaupungin keskusaukiolla sijaitsee vuonna 1996 pystytetty suurikokoinen Timur Lenkin patsas. Sen takana kohoavat Timurin 1300-luvun lopulla rakennuttaman Oqsaroyn palatsin porttikäytävän rauniot ja osia uudelleen rakennetusta kaupunginmuurista. Etelässä ovat 1300- ja 1400-luvuilta peräisin olevat Dor ut-Tilovatin ja Dor us-Siyodatin hautausmaa-alueet osin uudelleen rakennettuine mausoleumeineen ja moskeijoineen. Muita kohteita ovat Chorsun kauppahalli ja Chubinin madrasa 1500-luvulta. Jälkimmäisessä sijaitsee pieni historiallinen museo. Neuvostoaikaisessa kulttuuritalossa toimii perinteiselle maqom-musiikille omistettu museo.[1][4]
Shahrisabzin eteläpuolisilla vuorilla sijaitsee 1400- ja 1500-lukujen suufilaisjohtajien mausoleumi Langar otan. Seudun luontokohteita ovat Hisorin ja Kitobin suojelualueet rotkoineen, luolineen, vesiputouksineen ja villieläimineen.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i Oʻzbekiston milliy enciklopediyasi, 10-zhild, s. 26–27. Toshkent: Oʻzbekiston milliy enciklopediyasi, 2005. ISBN 5-89890-091-8
- ↑ Doimiy aholi soni (shahar) O’zbekiston Respublikasi Prezidenti huzuridagi Statistika agentligi. Viitattu 20.5.2024.
- ↑ Oʻzbekiston milliy enciklopediyasi, 4-zhild, s. 562. Toshkent: Oʻzbekiston milliy enciklopediyasi, 2002. ISBN 5-89890-060-8
- ↑ a b c d e Ibbotson, Sophie: Uzbekistan: The Bradt Travel Guide, 3rd edition. Chesham: Bradt Travel Guides, 2020. ISBN 978-1-78477-108-9
- ↑ Historic Centre of Shakhrisyabz Unesco World Heritage Convention. Viitattu 20.5.2024.