Sinsheim
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Sinsheim | |
|---|---|
 Historiallinen ristikkotalorivistö Sinsheimissa. |
|
 vaakuna |
|
  Sinsheim |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Saksa |
| Osavaltio | Baden-Württemberg |
| Hallintopiiri | Karlsruhe |
| Piirikunta | Rhein-Neckar-Kreis |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 127,01 km² |
| Korkeus | 154 m |
| Väkiluku (30.6.2022) | 36 323[1] |
| – Väestötiheys | 286 as./km² |
Sinsheim on kaupunki Rein–Neckarin metropolialueella Baden-Württembergin osavaltion luoteisosassa Saksassa noin 22 kilometriä Heidelbergistä kaakkoon. Se sijaitsee Kraichgaun mäkiseudulla Heidelbergin ja Heilbronnin välissä ja rajoittuu pohjoisessa Odenwaldin vuorijonoon. Kaupungin läpi virtaa Neckarin 53-kilometrinen sivujoki Elsenz. Sinsheimissa oli kesäkuun 2022 lopussa 36 323 asukasta[1].
Sinsheim rajoittuu idästä myötäpäivään seuraaviin kuntiin: Bad Rappenau, Kirchardt, Ittlingen ja Eppingen (Landkreis Heilbronn), Östringen (Landkreis Karlsruhe) sekä Angelbachtal, Mühlhausen (Kraichgau), Dielheim, Zuzenhausen, Waibstadt ja Neckarbischofsheim (Rhein-Neckar-Kreis). Sinsheim on huomattava koulukaupunki.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vanhin ja merkittävin löytö nykyisen Sinsheimin alueen asutuksesta on noin 600 000 vuoden takaa. Vuonna 1907 Mauerin kylästä Sinsheimin ja Heidelbergin välissä löydettiin jäänteitä heidelberginihmisestä. Alueen nykyinen asutus on saanut alkunsa nuoremmalla kivikaudella ja pronssikaudella. Roomalaisten valtakausi alkoi 90-luvulla ja päättyi 260-luvulla, kun germaanit valtasivat alueen. Noin vuonna 500 alue liitettiin frankkien valtakuntaan. Vanhimmat jäljet frankkien asutuksesta nykyisen kantakaupungin alueella ovat 550-luvulta.
Varhaisin kirjallinen maininta Sinsheimista on vuodelta 770 Lorschin koodeksissa. Kaupunkioikeudet Sinsheimille myönsi keisari Henrik VI vuonna 1192. Vuodesta 1329 vuoteen 1803 kaupunki oli osa Kurpfalzin ruhtinaskuntaa. Kolmikymmenvuotisen sodan aikana 1600-luvulla Sinsheimia piinasi köyhyys. Kaupungin ympäristössä käytiin suuria taisteluita, kuten Mingolsheimissa sekä Wimpfenissä, ja Johann Tillyn joukot hävittivät kaupunkia. Vuonna 1674 käytiin Sinsheimissa 20 000 sotilaan taistelu, jossa ranskalainen Henri Turenne joukkoineen löi Saksan keisarilliset joukot. 1689 kenraali Ezéchiel de Mélacin johtamat Ludvig XIV:n joukot polttivat kaupungin.
Sinsheim alkoi vähitellen kasvaa 1700-luvun puolivälissä. Vuoden 1848 epäonnistuneen Badenin vallankumouksen jälkeen alueelta lähti runsaasti ihmisiä Pohjois-Amerikkaan köyhyyttä pakoon. Useat heistä taistelivat Yhdysvaltain sisällissodassa pohjoisvaltioiden joukoissa, tunnetuimpana upseeri Franz Sigel. Vuosina 1868 ja 1869 rakennettiin Sinsheimin kautta kulkeva rautatielinja Meckesheim–Jagstfeld ja vuonna 1900 avattiin Elsenztalbahnin ja Kraichgaubahnin välinen poikittaisyhteys Steinsfurt–Eppingen. Vuoden 1910 tienoilla suurin osa Sinsheimia liitettiin sähköverkkoon ja vesijohtoverkkoon. Kaupungin väkiluku oli tuolloin noin 3 300.
Kristalliyönä (saks. Reichspogromnacht) 10. marraskuuta 1938 tuhottiin myös Sinsheimin alueella juutalaisten omaisuutta, kuten synagogia ja hautausmaita. Väkivaltaisuuksia johti kaupunginjohtaja ja kansallissosialistipuoleen aktivisti Jürgen Rieg. Toisen maailmansodan lopussa Sinsheimia pommitettiin rajusti ja Neckarin ylittävien siltojen tuhoutuminen aiheutti ongelmia pitkään sodan jälkeen. Sinsheimin osalta sota päättyi 2. huhtikuuta 1945 Yhdysvaltain joukkojen marssittua kaupunkiin. Sodan jälkeinen pakolaistulva paisutti kaupungin historiallisten rajojensa yli ja uudisrakentaminen muutti kaupunkikuvaa voimakkaasti. Moottoritieosuuden Heilbronn–Mannheim (osa tietä A 6) valmistuttua 1960-luvulla Sinsheimin talous sai piristysruiskeen uusista teollisuusyrityksistä. Kuntaliitokset 1970-luvulla kolminkertaistivat kaupungin väkiluvun 8 000:sta yli 25 000:een. Vuodesta 1987 vuoteen 2007 väkiluku kasvoi noin 30 prosenttia.
Kulttuurielämä ja nähtävyydet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sinsheimissa on useita harrastajateattereita, kuten Würfeltheater. Kaupungin lukuisista museoista tunnetuin on tekniikan museo Auto- und Technikmuseum Sinsheim. Merkittäviin historiallisiin nähtävyyksiin lukeutuu muun muassa linna Burg Steinsberg, josta varhaisin maininta on vuodelta 1109. Linnan kahdeksankulmainen torni rakennettiin 1200-luvulla. Vanha kaupungintalo, Altes Rathaus, toimii kaupunginmuseona. Sinsheimin vuosittaisiin tapahtumiin kuuluu muun muassa Fohlenmarkt.
Sinsheimin merkittävin jalkapalloseura on TSG 1899 Hoffenheim. Sen kotikenttä on vuonna 2009 valmistuva 30 500-paikkainen Rhein-Neckar-Arena. Suuri koko oikeuttaa stadionin bundesliigakelpoiseksi.
Talous ja liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sinsheimissa on rautatieasemat Steinsfurt, Sinsheim-Museum, Sinsheim ja Hoffenheim. Kaupunki sijaitsee moottoritie A 6:n läheisyydessä (liittymät Sinsheim ja Sinsheim-Steinsfurt). Hieman kauempaa kulkevat valtatiet B 39, B 45. Valtatie B 292 kulkee kaupungin halki.
Kuuluisuuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sinsheimissa ovat syntyneet muun muassa kuvanveistäjä Hans Seyfer ja fyysikko Emil Rupp. Kaupungissa vaikuttaneisiin henkilöihin lukeutuvat muun muassa yrittäjä Dietmar Hopp[2] ja muusikko Tommy Schleh (DJ Klubbingman).
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Bevölkerung der Gemeinden Baden-Württembergs am 30. Juni 2022 (PDF) (s. 10) Statistisches Landesamt Baden-Württemberg. Viitattu 5.6.2023. (saksaksi)
- ↑ http://www.forbes.com/lists/2006/10/PSZ4.html
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sinsheim Wikimedia Commonsissa
- Viralliset sivut (saksaksi)