Sirpin ja vasaran tie
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Sirpin ja vasaran tie | |
|---|---|
 |
|
| Kirjailija | Arvo ”Poika” Tuominen |
| Kansitaiteilija | Viljo Salonen |
| Genre | muistelmateos |
| Kustantaja | Tammi |
| Julkaistu | 1956 |
| Sivumäärä | 315 |
| Sarja: Arvo ”Poika” Tuomisen muistelmat | |
| Edeltävä | – |
| Seuraava | Kremlin kellot |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Sirpin ja vasaran tie on Arvo "Poika" Tuomisen muistelmasarjan vuonna 1956 ilmestynyt avausosa, jossa hän käsittelee lapsuuttaan, perhetaustaansa ja uransa varhaisvaiheita. Tuominen kirjoitti teoksen ollessaan maanpaossa Tukholmassa. Kirjan esipuheen on kirjoittanut Tammen kustannusjohtaja Untamo Utrio.
Kirjan nimi ei tule neuvostosymboliikan sirpistä ja vasarasta, vaan Tuomisen äiti Elina oli kylän arvostetuin sirpillä niittäjä, jonka työstä suorastaan kilvoiteltiin. Vasara taas tarkoittaa puuseppä Oskari Tuomisen eli isän työvasaraa, jota tämä tapasi kantaa mukanaan ja kopautella sillä painokkaasti pöytään tai ovenpieleen sanojaan tehostaakseen. Arvo Tuominen sanoo, että neuvostosymbolien kauhun painaessa päälle äidin sirppi ja isän vasara työnsivät ne sivuun. Äidin sirppi jäi Tuomiselle ainoaksi perintöesineeksi ja hän säilytti sen elämänsä loppuun asti kalleimpana aarteenaan.
Kirja käy osin epäkronologisesti läpi Tuomisen vaiheet lapsuudesta sisällissotaan ja ensimmäiseen käyntiin Neuvostoliitossa, jossa hän tapasi muun muassa V. I. Leninin. Kirjassa on jatkuvia viitteitä kronologisesti myöhempiin muistelmasarjan osiin Maan alla ja päällä (1958) ja Kremlin kellot (1956).