Siteía
Siteía Siteían kunta Σητεία Δήμος Σητείας |
|
---|---|
Siteían kaupunkia. |
|
Kunnan sijainti |
|
Siteía |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Kreikka |
Hajautetun hallinnon alue | Kreeta |
Alue | Kreeta |
Alueyksikkö | Lasíthi |
Hallinto | |
– Asutustyyppi | kunta, kaupunki |
– Kallikrates-koodi | 7204 |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 633,2 km² |
Väkiluku (2011) | 18 318[1] |
– Kunnallisyksikkö | 14 513 |
– Kaupunkiyhdyskunta | 9 912 |
– Kaupunki | 9 348 |
– Väestötiheys | 28,93 as./km² |
Aikavyöhyke | UTC+2 |
– Kesäaika | UTC+3 |
Postinumero | 72x xx |
Suuntanumero(t) | 284x0 |
Rekisterikilpi | ΑΝ |
Siteía (kreik. Σητεία) on Kreikan kaupunki ja samanniminen kunta (Δήμος Σητείας, Dímos Siteías), joka sijaitsee Lasíthin alueyksikössä Kreetan alueella. Koko kunnan pinta-ala on 633,2 neliökilometriä ja väkiluku 18 318. Varsinaisen Siteían kaupungin väkiluku on 9 348 (vuonna 2011).[1][2]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Siteía sijaitsee Kreetan saaren pohjoisrannikon itäosassa Kreetanmereen kuuluvan Siteíanlahden rannalla. Kaupungin keskusta muistuttaa L-kirjainta muodoltaan ja on keskittynyt sataman ympärille.[3]
Siteían kuntaan kuuluvat myös Dionysadien saaret Dragonáda, Gianysáda ja Paximáda sekä saaret Elása, Koufonísi, Móchlos ja Pseíra.[1] Kunta rajautuu lännessä Ierápetran kuntaan.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Antiikki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Antiikin Setaia
Siteía on perinyt nimensä antiikin ajan Setaian eli Seteian kaupungilta, joka oli sisämaassa sijainneen Praisoksen poliksen eli kaupunkivaltion satamakaupunki. Se oli Mysonin, yhden Kreikan seitsemästä viisaasta, kotipaikka.[4]
Myöhempi historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Siteía tuhoutui suuressa maanjäristyksessä vuonna 1508. Tällöin kaupunki oli venetsialaisten hallussa. Vuonna 1538 merirosvot hyökkäsivät Siteíaan.[5]
Venetsialaiset kutsuivat Siteíaa ”saaren säteileväksi polttopisteeksi” (lat. maximum statum et lumen insulae), ja pitivät sitä ”Regno di Candian” eli ”Candian kuningaskunnan” kaupallisena solmukohtana Afrikkaan ja itään.[5] Venetsialaiset tuhosivat Siteían vuonna 1651, jonka jälkeen se autioitui pitkäksi aikaa. Vasta vuonna 1870 kaupunki jälleenrakennettiin ja se sai nimen Avnié (Αβνιέ). Nimi kuitenkin vaihdettiin Siteíaksi vastustuksen vuoksi.[6] Runoilija Vitséntzos Kornáros oli kotoisin Siteíasta.[7]
Nykyinen Siteían kunta muodostui, kun Siteía, Ítanos ja Léfki yhdistyivät vuoden 2011 alussa Kallikrates-suunnitelman mukaisesti.[8]
Nähtävyydet ja turismi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Siteía on nykyisin rantalomakohde, mutta Kreetan monia muita kohteita rauhallisempi.[3] Keskustan yläpuolella sijaitsee venetsialaisaikainen linnoitus, jonka turkkilaiset aikoinaan miltei tuhosivat. Nykyisin linnoitus on osittain entisöity. Linnoituksen lisäksi muita Siteían kaupungin nähtävyyksiä ovat esimerkiksi Siteían arkeologinen museo sekä kansanperinteen museo.[3] Kunnan nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa Toploún luostari ja Váin palmuranta.
Liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Siteíaan päättyy saaren päätie eli EO90-kansallistie ja samalla Eurooppatie E75. Heti kaupungin vieressä sijaitsee pieni Siteían lentoasema, jolta liikennöidään Ateenaan sekä Ródokselle, Kárpathokselle ja Kásokselle.[6]
Koulutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Siteíassa toimii osa Kreikan Välimeren yliopistosta.[9]
Kunnan osat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2011 kuntauudistuksesta lähtien Siteían kunta muodostuu kolmesta kunnallisyksiköstä, jotka vastaavat uudistusta edeltäneitä kuntia. Kunnallisyksiköt sekä niihin kuuluvat kylä- ja kaupunkiyhdyskunnat ja asutukset ovat:[1][8]
Kunnallisyksikkö | Kylä- tai kaupunkiyhdyskunta | Kylä, kaupunki tai muu asutus | Väkiluku (2011) |
---|---|---|---|
Ítanos | Karýdi | Kamára | 3 |
Karýdi | 43 | ||
Lagkáda | 40 | ||
Mitáto | Ágios Nikólaos | 0 | |
Chónos | 0 | ||
Kryonéri | 16 | ||
Mitáto | 7 | ||
Vrysídi | 21 | ||
Xirolímni | 4 | ||
Palaíkastro | Agkáthia | 138 | |
Chióna | 24 | ||
Chochlakiés | 19 | ||
Koureménos | 15 | ||
Kyriamádi | 39 | ||
Lýdia | 0 | ||
Mertýdia | 2 | ||
Palaíkastro | 953 | ||
Toploún luostari (Moní Toploú) | 8 | ||
Vígla | 29 | ||
Zákros | Adravástoi | 29 | |
Ágios Geórgios | 4 | ||
Azokéramos | 14 | ||
Káto Zákros | 20 | ||
Kellária | 10 | ||
Klisídi | 2 | ||
Sfáka | 0 | ||
Xerokampiás | 28 | ||
Zákros (Áno Zákros) | 640 | ||
Yhteensä: 2 108 | |||
Léfki | Agía Triáda | Agía Triáda | 77 |
Koufonísi (saari) | 0 | ||
Apídia | Éxo Apídi | 20 | |
Goúdouras | 285 | ||
Kalós Lákkos | 1 | ||
Mésa Apídi | 36 | ||
Arménoi | Arménoi | 273 | |
Asprólithos | 49 | ||
Etiá | 0 | ||
Chandrás | Ágios Panteleímonas | 0 | |
Chandrás | 226 | ||
Kateliónas | 0 | ||
Pappagiannádes | Pappagiannádes | 55 | |
Sklávoi | 18 | ||
Sykéa | 182 | ||
Vorí | 13 | ||
Zíros | Agía Eiríni | 0 | |
Agriliá | 0 | ||
Chamaítoulo | 6 | ||
Kaló Chorió | 9 | ||
Lamnóni | 0 | ||
Xerókampos | 54 | ||
Zíros | 393 | ||
Yhteensä: 1 697 | |||
Siteía | Achládia | Achládia | 199 |
Kimouriótis | 5 | ||
Paraspóri | 70 | ||
Ágios Geórgios Siteías | Ágios Geórgios | 74 | |
Epáno Episkopí | 108 | ||
Sotíra | 0 | ||
Chamézi | Chamézi | 253 | |
Éxo Moulianá | Éxo Moulianá | 247 | |
Katsidóni | Katsidóni | 54 | |
Sandáli | 8 | ||
Sítanos | 34 | ||
Kryá | Dáfni | 62 | |
Epáno Kryá | 0 | ||
Káto Kryá | 37 | ||
Ríza | 15 | ||
Skordílo | 14 | ||
Lástros | Ágio Pnévma | 53 | |
Lástros | 104 | ||
Maronía | Maronía | 152 | |
Mésa Moulianá | Kalavrós | 30 | |
Mésa Moulianá | 208 | ||
Myrsíni | Myrsíni | 147 | |
Piskokéfalo | Káto Episkopí | 139 | |
Piskokéfalo | 642 | ||
Praisós | Ágios Spyrídon | 24 | |
Kalamáfki | 0 | ||
Néa Praisós | 32 | ||
Roússa Ekklisía | Diónysos | 19 | |
Roússa Ekklisía | 194 | ||
Sfáka | Ágios Andréas | 74 | |
Sfáka | 248 | ||
Siteía | Agía Fotiá | 267 | |
Anemomýlia | 50 | ||
Dragonáda (saari) | 0 | ||
Gianysáda (saari) | 0 | ||
Paximáda (saari) | 0 | ||
Petrás | 123 | ||
Siteía | 9 348 | ||
Trypitós | 124 | ||
Skopí | Panagía Faneroméni | 20 | |
Papadiókampos | 55 | ||
Sarantápichos | 133 | ||
Skopí | 553 | ||
Xerókampos | 13 | ||
Stavroménos | Arnikó | 51 | |
Káto Drys | 17 | ||
Stavroménos | 61 | ||
Zou | 32 | ||
Tourlotí | Móchlos | 121 | |
Tourlotí | 299 | ||
Yhteensä: 14 513 | |||
Yhteensä: 18 318 |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
- ↑ Άρθρο 1: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 11.8.2010, nro Τεύχος Δεύτερο, Αρ. Φύλλου 1292. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio. (PDF) (kreikaksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c Hanna, Nick: Kreeta, s. 74–75. (Engl. alkuteos: Globetrotter Travel Guide Crete, suom. Roinila, Maija) Köln, Saksa: Könemann Verlagsgesellschaft mbH, 2000. ISBN 3-8290-3261-7
- ↑ Iozzo, Mario: Art and History of Crete, s. 147. (Arte e storia. Kunst und Geschichte. Art and history) Casa Editrice Bonechi, 1996. ISBN 8880294245 Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b The History of the City Δήμος Σητείας (Siteían kunta). Viitattu 24.1.2010. (englanniksi)
- ↑ a b Crete :The town of Sitia, Lassithi interkriti LTD. Viitattu 25.5.2009. (englanniksi)
- ↑ History Δήμος Σητείας (Siteían kunta). Viitattu 8.4.2012. (englanniksi)
- ↑ a b Άρθρο 1: Σύσταση δήµων. NOMOΣ ΥΠ’ΑΡΙΘ. 3852: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 7.6.2010, nro Τεύχος Πρώτο, Αρ. Φύλλου 87. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio. (PDF) (kreikaksi)
- ↑ Ελληνικό Μεσογειακό Πανεπιστήμιο (ΕΛΜΕΠΑ) Οικονομολόγος. Viitattu 17.11.2022.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Siteía Wikimedia Commonsissa
- Δήμος Σητείας. Siteían kunnan verkkosivut. (kreikaksi)