Skanska

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Skanska AB
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Osake OMX: SKA B
ISIN SE0000113250
Perustettu 1887[1]
Toimitusjohtaja Anders Danielsson[2]
Puheenjohtaja Stuart E. Graham
Kotipaikka Tukholma
Toimiala rakentaminen ja projektikehitys
Liikevaihto 171 miljardia SEK (2018)[1]
Liikevoitto 4,8 miljardia SEK (2016)[1]
Henkilöstö 38 000 (2018)[1]
Tytäryhtiöt lukuisia, mm. Skanska Oy, Skanska Sverige Ab, Skanska USA, Skanska UK
Kotisivu www.skanska.fi
Skanskan rakentama Juutinrauman silta.

Skanska on ruotsalainen, kansainvälisesti toimiva kiinteistökehitys- ja rakennuskonserni. Se on Fortune 500 -yritys ja maailman kymmenen suurimman rakennusliikkeen joukossa. Vuonna 2018 konsernin liikevaihto oli noin 16,6 miljardia euroa. Yritys on listattu Tukholman pörssiin, ja sen pääkonttori sijaitsee Tukholmassa. Konsernilla on noin 37 000 työntekijää.[3]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yrityksen perusti nuori insinööri Rudolf Fredrik Berg vuonna 1887 nimellä Aktiebolaget Skånska Cementgjuteriet.[4] Yhtiö valmisti koristeellisia betonituotteita kirkkoihin ja julkisiin rakennuksiin. Liiketoiminta siirtyi kuitenkin muutamassa vuodessa rakennusurakointiin. Ensimmäinen kansainvälinen projekti tehtiin Britannian kansalliselle puhelinyhtiölle vuonna 1897. Ulkomaiset investoinnit aloitti Pietarin betoniputkitehdas, joka avattiin vuonna 1902.[5]

1900-luku merkitsi Skånskalle tasaista nousun kautta Ruotsin infrastruktuurin rakentamisen ja kaupungistumisen tarjotessa jatkuvasti uusi projekteja. Merkittävimpiin projekteihin kuuluivat Ruotsin ensimmäinen asfalttitie vuonna 1927, Sandöbron betoninen 254 metriä pitkä kaarisilta ja teollisen asuntorakentamisen mahdollistanut Allbetong-elementtitekniikan kehittäminen vuonna 1952.[5]

Skånska kansainvälistyi voimakkaasti 1950-luvulla. Yhtiö teki runsaasti kansainvälisiä rakennusprojekteja Afrikan eri maissa 1960-luvun lopulla ja itäblokin maissa 1970-luvulla. Yhdysvaltoihin yhtiö laajeni vuonna 1971. Tukholman pörssiin yhtiö noteerattiin vuonna 1965, ja vuonna 1984 Skånska Cementgjuteriet muutti nimensä Skanskaksi.[4][5]

1990-luvulla konserni kasvoi voimakkaasti, ja liikevaihto kaksinkertaistui muutamassa vuodessa. Nykyinen liikevaihto on nelinkertainen verrattuna vuoteen 1993. Viime vuosina merkittävimpiä projekteja ovat olleet Juutinrauman silta Ruotsin ja Tanskan välillä sekä John F. Kennedyn kansainvälisen lentoaseman pikajunarata yhdessä Bombardierin kanssa. Päämarkkina-alueet ovat Yhdysvallat, Latinalainen Amerikka, Pohjoismaat, Iso-Britannia, Puola, Romania, Unkari, Tšekki ja Slovakia.[5]

Skanska lopetti toimintansa Venäjällä vuonna 2007. Kilpailu venäläisten ja turkkilaisten rakennusliikkeiden kanssa oli yhtiölle kannattamatonta.[6]

Skanska Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa konsernin tytäryhtiö on Skanska Oy. Toiminta on jaettu eri yhtiöihin:

  • Skanska Talonrakennus Oy: talonrakentaminen ja talotekniikkapalvelut
  • Skanska Infra Oy ja Skanska Industrial Solutions Oy: maa- ja ympäristörakentaminen
  • Skanska Konevuokraus Oy: konevuokraus
  • Skanska Kodit: asuntojen projektikehitys
  • Skanska CDF Oy: toimitilojen projektikehitys

Skanska Oy:n yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2016 noin 946 miljoonaa euroa. Henkilöstöä oli vuoden 2016 lopussa 2 018.[7] Skanska Oy:n toimitusjohtaja on Tuomas Särkilahti.[8]

Historia Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Skanskalla oli toimisto Helsingissä jo vuosina 1917–1935. Varsinaisesti toiminta alkoi kuitenkin vuonna 1994 rakennusliike Hakan kaatuessa konkurssiin. Skanska perusti Suomeen tytäryhtiön Skanska Oy, joka vastaanotti ja jatkoi Hakan keskeneräiset rakennustyömaat loppuun. Yhtiön hallintoon Skanska sai Hakan entisen johdon lähes kokonaan: toimitusjohtajaksi tuli entinen Hakan toimitusjohtaja Eero Makkonen. Uuden yrityksen tavoite oli kova: jo vuoden kuluttua liikevaihto piti olla yli miljardin. Skanska Oy pääsikin nopeaan kasvuun Hakan työmaiden avulla. Myöhemmin Skanska Oy laajentui lukuisten yritysostojen kautta.[9]

Kohteita Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Skanskan rakentama 21-kerroksinen kerrostalo Leppävaaran Torni Espoossa valmistui kesällä 2010. Skanska on rakentanut myös muita tornitaloja: Espoon Kivenlahden Meritorni (1999) on 17-kerroksinen ja Vantaan Tikkurilan Kielotorni (2005) 16-kerroksinen. Jyväskylän Lutakkoon valmistui 15-kerroksinen Horisontti vuonna 2008.[10][11][12] Myös vuonna 1997 valmistunut Hartwall Areena (nykyään Helsinki-halli) on Skanskan rakentama.[13] Korkeimmat Skanskan rakentamat talot ovat Helsingin Vuosaaressa sijaitsevat 24-kerroksinen Hyperion (2023) ja 33-kerroksinen Atlas (2024).[14]

Skanska Ab ja sen tytäryhtiö Skanska Oy sekä Insinööritoimisto Tekra Oy muodostivat Tieyhtiö Nelostie Oy:n, joka voitti vuonna 1997 urakkakilpailun valtatie 4:n rakentamiseksi moottoritieksi Järvenpään ja Lahden Joutjärven välillä.[15]

Lahjusskandaali Argentiinassa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maakaasuyhtiö Transportadora de Gas Norte (TNG) rakensi maakaasuputken Boliviasta Argentiinaan. Skanska voitti osan tarjouskilpailusta. Transparency Internationalin (TI) raportin (2008) mukaan nimetön vihje ja sisäinen tarkastus paljasti projektissa lahjusepäilyn ja veronkiertoepäilyn. Peiteyrityksen avulla arveltiin maksetun 4,3 miljoonaa dollaria lahjuksia. Skanska erotti seitsemän johtajaa ja maksoi veroja viisi miljoonaa dollaria.[16]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d Skanska in brief 19.3.2019 (päivitetty). Skanska. Viitattu 11.1.2020. (englanniksi)
  2. ↑ Management, Group Leadership Team (GLT) Skanska. Viitattu 11.1.2020. (englanniksi)
  3. ↑ Kansainvälinen Skanska 12.1.2018 (päivitetty). Skanska. Arkistoitu 11.1.2020. Viitattu 11.1.2020.
  4. ↑ a b Our History Skanska AB. Viitattu 12.2.2013. (englanniksi)
  5. ↑ a b c d Om Skanska Skanska AB. Arkistoitu 16.1.2013. Viitattu 12.2.2013. (ruotsiksi)
  6. ↑ Lehtinen, Jukka: Skanska lähtee Venäjältä Tekniikka & Talous. 20.2.2007. Viitattu 12.2.2013.
  7. ↑ Skanska Suomessa Skanska Oy. Viitattu 30.4.2017.
  8. ↑ Skanska Oy:n johtoryhmä 11.2.2019 (päivitetty). Skanska. Viitattu 11.1.2020.
  9. ↑ Hautamäki, Jaakko: Ruotsin suurin rakennusyhtiö perustaa tytäryhtiön Suomeen. Helsingin Sanomat, 23.3.1994, s. HS - Talous. HS Arkisto, maksullinen. Viitattu 5.6.2007.
  10. ↑ Hänninen, Heidi: Skanska rakentaa jättimäistä tornitaloa Tekniikka & Talous. 09.07.2007. Talentum. Viitattu 29.1.2008.[vanhentunut linkki]
  11. ↑ Pajari, Katariina: Pääkaupunkiseudun asukkaat eivät kaipaa pilvenpiirtäjiä. Helsingin Sanomat, 16.7.2007, s. A 10. Sanoma Media Finland. HS Arkisto (maksullinen). Viitattu 29.1.2008.
  12. ↑ Tolvanen, Pauliina: Rankkasade paljasti puutteet 15-kerroksisen Horisontin paloturvallisuudessa Yle Uutiset. 21.8.2014. Viitattu 15.1.2017.
  13. ↑ Hartwall Areena Skanska. Viitattu 11.1.2020.
  14. ↑ Takala, Sami: Vuosaaren uusi maamerkki (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 12.7.2023. Viitattu 13.10.2023.
  15. ↑ Kimmo Levä (toim.): TVH – Valtion tiet (Mobilia-vuosikirja 2008), s. 84. Kangasala: Mobilia-säätiö, 2008.
  16. ↑ Global Corruption Report 2008: Corruption in the Water Sector (s. 158) 2008. Transparency International. Viitattu 12.2.2013. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Skanska&oldid=22601064”