Sortaminen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sortoa kuvataan usein sillä, että on pakotettu alas.

Sortaminen on vallan käyttöä julmalla, kovakouraisella ja epäoikeudenmukaisella tavalla.[1]

Sortaminen voi ilmetä monella tavalla. Orjuus on ollut yleinen tapa kautta historian. Enemmistöstä erottaminen segregaatiolla on toinen sortamisen tapa. Venäjällä ja monissa muissa Itä-Euroopan maissa juutalaisia pakotettiin asumaan tietyillä alueilla. Juutalaisalueita kutsuttiin getoiksi.[2]

Yhdysvalloissa noin vuodesta 1877 1900-luvun puoliväliin mustat olivat segregoitu valkoisen enemmistön elämästä. Heidän ei sallittu asua samassa naapurustossa, ja heidän lapsiensa piti mennä eri kouluihin. He eivät voineet käyttää samoja julkisia tiloja. Joskus heidän oikeutensa äänestää evättiin. Maastakarkotus on yksi sortamisen tapa. Sitä useimmiten kohdistetaan vähemmistöihin. 1600-luvun Ranskassa protestantit, joita kutsuttiin hugenoteiksi karkotettiin tai pakotettiin piileskelemään, jos he kieltäytyivät vaihtamasta uskontoaan.[2]

Sortamisen äärimmäinen muoto on tuhoaminen. 1900-luvulta on monia esimerkkejä, joita kutsutaan kansanmurhiksi. Parhaiten tunnettu esimerkki on se, kuinka saksalaiset kohtelivat juutalaisia ja muita vähemmistöjä Euroopassa 1933–1945. Arvioidaan, että enemmän kuin 15 miljoonaa ihmistä joko kuoli natsien pitämissä keskitysleireissä tai joutui armeijan erikoisryhmien tappamiksi. Suurin piirtein yhtä paljon ihmisiä tapettiin Neuvostoliitossa Josif Stalinin valtakaudella. Sittemmin yli 2 miljoonaa ihmistä tapettiin Kambodžassa 1975 jälkeen.[2]

  1. ”sortaa”, Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2008. ISBN 978-952-5446-32-6 Teoksen verkkoversio (viitattu 9.9.2024).
  2. a b c ”Treatment of Minorities”, Minority Groups. Compton's Interactive Encyclopedia Deluxe, The Learning Company, Inc., Heinäkuu 1999. OLC: 46887893 (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]