Stennesin kapina

Walther Stennes.

Stennesin kapina oli Saksassa toimineen puolisotilaallisen Sturmabteilungin eli (SA:n) Berliinin osaston kapina omaa NSDAP-puoluettaan vastaan. Kapinaa johti Berliinin osaston komentaja Walther Stennes.

Tausta

Vuoden 1930 valtiopäivävaalien alla SA:n ja puoluejohdon välillä oli riitaa. SA vaati, että johtaville SA-jäsenille taataan lupaavat paikat vaalilistoilla, mutta puoluejohtaja Adolf Hitler ei suostunut siihen. Tällöin Berliinin SA ryhtyi lakkoon: Walther Stennes ei tuonut 30. elokuuta 1930 joukkoaan suojaamaan Joseph Goebbelsin vaalikampanjatapahtumaa Berliinin Sportpalastissa. Päivää myöhemmin hänen SA-miehensä miehittivät natsipuolueen piiritoimiston ja sen sanomalehden toimituksen. Hitler tuli kiireesti Münchenistä Berliiniin ja palautti rauhan.

Stennes halusi, että puolue kaappaisi vallan Saksassa vallankumouksella. Tämä suunnitelma vaaransi Hitlerin mielestä NSDAP:n olemassaolon, koska viranomaiset saattaisivat kieltää puolueen vallankumouksellisena liikkeenä.

Tapahtumat

Stennes aloitti uuden kapinan 1. huhtikuuta 1931, kun hänen SA-joukkonsa miehitti väkivaltaisesti NSDAP:n Berliinin toimitilan (Gauleitungin) Hedemannstrassella. Kapinalliset ottivat rakennuksen haltuunsa muutamaksi päiväksi. Stennes ei kuitenkaan onnistunut houkuttelemaan kapinaan suurempia osia SA:sta. Berliinin poliisi lopetti miehityksen. Jälkiselvittelyissä Stennes ja noin 500 SA-miestä erotettiin NSDAP:sta. SA:n johtaja Ernst Röhm lakkautti kapinaan osallistuneet viisi Pohjois-Saksan SA-osastoa.

Arviointia

Joidenkin todisteiden mukaan Stennes sai palkkion kapinastaan keskustapoliitikko, kansleri Heinrich Brüningilta. Maksajan tavoitteena oli kylvää hajaannusta natsipuolueeseen.