Suomen Mensa
| Suomen Mensa ry | |
|---|---|
|
Mensa Finland rf, Mensa Finland
|
|
 |
|
| Perustettu | 1966 |
| Tyyppi | Voittoa tavoittelematon älykkyysjärjestö |
| Kotipaikka | Helsinki |
| Toiminta-alue | Suomi |
| Jäsenet | n. 3400 |
| Puheenjohtaja | Matti Rasinaho |
| Kattojärjestö | Mensa International |
| Jäsenlehti | Mensalainen |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Suomen Mensa on kansainvälisen Mensa-organisaation alainen kansallinen järjestö, jonka toiminnan tarkoituksena on älykkyyden tunnistaminen ja kehittäminen ihmisyyden hyväksi, älykkyystutkimuksen tukeminen sekä älyllisen ja sosiaalisen ympäristön tarjoaminen jäsenilleen. Mensa on poliittisesti, uskonnollisesti ja ideologisesti sitoutumaton järjestö.[1]
Älykkyyystestaus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen Mensa järjestää älykkyystestausta useilla paikkakunnilla Suomessa.[2]
Älykkyystestien alaikäraja on 16 vuotta.[3] Yläikärajaa ei ole.
Suomen Mensan älykkyyden arviointiin käyttämä testi on tasokuviopäättelytesti (Figure Reasoning Test, FRT), johon riittää normaali näkö-, kuulo- ja kynänkäyttökyky.[2] Testissä menestyminen ei ole kulttuurista riippuvaista. Testin lähtökohta on, etteivät testattavan koulutus, ammatti ja muut taustatekijät olennaisesti vaikuta testitulokseen.[4] Testissä on 45 kysymystä ja testin suorittamiseen on aikaa 20 minuuttia.[5] Testitilaisuus kestää kokonaisuudessaan noin tunnin.[2] Testi ei anna tarkkaa tulosta niille, jotka saavat yli 135 pistettä.[6]
Älykkyystestien tulosten arvioinnin suorittaa psykologi, jolla on vaitiolovelvollisuus.[7]
Vuoteen 2007 saakka Suomen Mensa käytti testaustoiminnassaan Cattell Culture Fair Intelligence Testiä. Siinä käytettiin keskihajontaa 24, jolloin läpäisyraja oli 148.[8][9][10]
Jäsenyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mensan jäseneksi voi liittyä jokainen, joka saavuttaa älykkyystestissä paremman tuloksen kuin 98 % väestöstä. Suomen Mensa ry:n käyttämän älykkyystestin keskihajonta on 15. Jotta älykkyystestin tulos olisi parempi kuin 98 % väestöstä, tulee testissä saavutetun älykkyysosamäärän eli ÄO:n olla suurempi kuin 130.[11] Muita jäsenkelpoisuuden ehtoja ei ole, ja kansainvälinen Mensan peruskirja kieltää minkään muun rajoituksen asettamista jäsenkelpoisuudelle.[1]
Jäsenen velvollisuuksiin kuuluvat kansainvälisen ja kansallisen Mensan sääntöjen noudattaminen sekä jäsenmaksun maksaminen.[1]
Vuoden 2024 lopussa jäseniä oli noin 3400.[12] Jäsenten ikäjakauma on 16–75 ikävuoden välillä, joista 25–30 -vuotiaita on eniten. Noin kolmasosa jäsenistä on naisia.[13] Väkilukuun suhteutettuna Suomen Mensa on yksi maailman suurimmista kansallisista Mensoista.[14]
Toiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Paikallisosastot järjestävät suuren osan tapahtumista. Paikallisosastojen tapahtumat ovat avoimia kaikille jäsenille asuinpaikasta riippumatta. Aktiivisimmin erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia järjestetään Helsingin alueella, jossa voi olla 2–3 erilaista tapaamista yhden viikon aikana. Pienemmät paikallisosastot kokoontuvat kerran viikossa tai kerran kuukaudessa.[15]
Päätöksenteko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jäsen voi osallistua päätöksentekoon paikallisosaston ja kansallisen Mensan kokouksissa. Jäsen voi myös osallistua kansainvälisten virkailijoiden vaaleihin.[1]
Suomen Mensan edustaja osallistuu kansainvälisen johtokunnan kokouksiin (International Board of Directors, IBD), jossa käytetään ylintä päätösvaltaa Mensa-organisaatiossa. Äänioikeus määräytyy jäsenmäärän mukaan. Suomen Mensalla on kaksi ääntä, koska jäsenmäärä on välillä 1000–4999.[1]
Apurahat tutkimukselle
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2020 Suomen Mensa perusti yhdessä Ruotsin, Norjan ja Tanskan Mensojen kanssa pohjoismaisen älykkyystutkimusta tukevan säätiön Nordic Mensa Fund. Kyseessä on itsenäinen, voittoa tavoittelematon säätiö. Säätiö tukee Pohjoismaissa tehtävää älykkyyteen liittyvää tutkimusta. Säätiö voi jakaa suurempia apurahoja tutkijoille tai tutkimusryhmille sekä pienimpiä apurahoja erilaisiin hankkeisiin.[16]
Mensa-palkinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen Mensa myöntää vuosittain Mensa-palkinnon. Palkinto myönnetään merkittävästä työstä, joka tukee Mensan pyrkimyksiä kuten älykkyyden ja lahjakkuuden tunnistamista ja kehittämistä.[17] Ennen vuotta 2003 palkinto tunnettiin nimellä "Vuoden henkilö" tai "Vuoden älykkö".[18]
Vuoden 1999 palkinto herätti keskustelua, sillä palkinnon sai henkilö, jonka kirjalliset tuotteet perustuivat fasilitoituun kommunikaatioon (engl. facilitated communication). Menetelmän oli jo tuolloin osoitettu perustuvan ideomotoriseen liikkeeseen, jossa tekstin todellisuudessa tuotti henkilön avustaja.[19] Helsingin yliopistollisen keskussairaalan johto kielsi fasilitoinnin harjoittamisen vuonna 2013.[20]
- 1993 Mirja Pyykkö, toimittaja
- 1994 Palkintoa ei jaettu
- 1995 Esko Leipälä, Kiusattujen Tuki ry:n toiminnanjohtaja
- 1996 Jari Sarasvuo
- 1997 Kari Uusikylä, professori
- 1998 Pertti ”Spede” Pasanen
- 1999 Tuomas Alatalo, esikoiskirjailija
- 2000 Palkintoa ei jaettu
- 2001 Liisa Keltikangas-Järvinen, professori ja psykologian tohtori
- 2002 Lauri Kauppila, tekniikan ylioppilas
- 2003 Kimmo Pietiläinen, pienkustantaja ja kirjailija
- 2004 Erilaisten oppijoiden liitto (vastaanotti puheenjohtaja Airi Valkama)
- 2005 Alivaltiosihteeri (vastaanottivat Simo Frangén, Pasi Heikura ja Jyrki Liikka)
- 2006 Marko Kilpi, vanhempi konstaapeli ja Eero Wetzell, ylikonstaapeli
- 2007 Johan Venninen, keksijä
- 2008 Vesa Nissinen, everstiluutnantti ja kasvatustieteiden tohtori
- 2009 kirjailijat Taneli Heikka ja Katja Boxberg, kirjasta Lumedemokratia
- 2010 Neil Hardwick, ohjaaja ja kirjailija
- 2011 Juha Hernesniemi, neurokirurgi ja professori
- 2012 Kari Enqvist, professori, kosmologi ja kirjailija
- 2013 Pekka Peura, fysiikan ja matematiikan opettaja, oppilaat yksilöinä huomioivan opetusmetodin kehittämisestä lukion matematiikan opetuksessa
- 2014 Aku Ankka -lehden toimitus[21]
- 2015 Linda Liukas[22]
- 2016 Tiedekeskus Heureka[23]
- 2017 Esko Valtaoja[24]
- 2018 Timo Honkela
- 2019 Lukukeskus
- 2020 Suomalainen koronaresilienssi
- 2021 Perttu Pölönen
- 2022 Tuomari Nurmio
- 2023 Tommi Kinnunen ja Minna Rytisalo
- 2024 Katleena Kortesuo
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e The Constitution of Mensa (2023) Mensa International. Viitattu 31.12.2024.
- ↑ a b c Testikalenteri Suomen Mensa ry. Viitattu 27.12.2024.
- ↑ Suomen Mensa ei tilastoi testien pisteitä – "Meillä on neroja lapsia" MTV Uutiset. Viitattu 27.12.2024.
- ↑ Älykkyystestaus Suomen Mensa ry. Viitattu 27.12.2024.
- ↑ Vain 2 prosenttia ihmisistä läpäisee tämän testin – pystyisitkö sinä siihen? Ilta-Sanomat. Viitattu 27.12.2024.
- ↑ Omien kykyjen tunnistaminen antaa siivet – Toni Järvinen sai huippupisteet Mensan testissä Hämeenlinnan kaupunkiuutiset. Viitattu 27.12.2024.
- ↑ Mensan tietosuojakäytännöt Suomen Mensa ry. Viitattu 27.12.2024.
- ↑ Älykkyys-UKK Suomen Mensa ry. Viitattu 27.12.2024.
- ↑ Älykkyystesti ei vaivaa enää Sami Havian aivoja Etelä-Saimaa. Viitattu 27.12.2024.
- ↑ Mensa ei anna enää älykkyysosamäärää kaikkien älykkäimmille Tekniikka & Talous. Viitattu 27.12.2024.
- ↑ Liity jäseneksi Suomen Mensa ry. Viitattu 27.12.2024.
- ↑ Keskimääräistä älykkäämpi – liminkalaisen Heidi Haatajan vei mensalaiseksi alun perin uteliaisuus Kaleva. Viitattu 27.12.2024.
- ↑ Suomessa Suomen Mensa ry. Viitattu 27.12.2024.
- ↑ Huippuälykkyys pelottaa – Mensan jäsenyys usein arka paikka Yle Uutiset. Viitattu 31.12.2024.
- ↑ Paikallisosastot Suomen Mensa ry. Viitattu 27.12.2024.
- ↑ Apurahat Suomen Mensa ry. Viitattu 27.12.2024.
- ↑ Mensa-palkinto Mensa Finland. Viitattu 12.10.2022.
- ↑ Mensa-palkinto Mensa. Viitattu 31.12.2024.
- ↑ Timo Saloviita & Heikki Sariola: Tuomas Alatalon tapaus – esimerkki fasilitaation vaaroista. Skeptikko, 2004. 4. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 31.12.2024.
- ↑ Tulikukka de Fresnes ja Kyösti Hagert: Autistin savo vaihtui Stadin slangiin. A-studio 4.8.2014.
- ↑ Mensa-palkinto 2014 Aku Ankka -lehden toimituskaartille 11.10.2014. Mensa Finland. Viitattu 3.1.2016.
- ↑ Mensa palkitsi lasten koodauskirjan kirjoittaneen Linda Liukkaan 17.10.2015. Mensa Finland. Viitattu 3.1.2016.
- ↑ Vuoden 2016 Mensa-palkinto aivonystyröitä stimuloivalle tiedekeskus Heurekalle 15.10.2016. Suomen Mensa ry. Viitattu 23.10.2016.
- ↑ Karttunen, Jenni: Vuoden 2017 Mensa-palkinto Esko Valtaojalle 30.9.2017. Suomen Mensa ry. Viitattu 1.10.2017.