Suomen tietokonemuseo
| Suomen tietokonemuseo | |
|---|---|
| Tyyppi | Tietokonemuseo |
| Sijainti | Kanavuori, Jyväskylä |
| Perustettu | 1985 |
| Ylläpitäjä | Suomen Tietojenkäsittelymuseoyhdistys ry |
| Kotisivut | suomentietokonemuseo.fi |
| Koordinaatit | |
 Suomen tietokonemuseo |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Suomen tietokonemuseo on Jyväskylässä toimiva tietokoneisiin ja niiden historiaan keskittyvä museo.
Museossa on Suomessa käytössä olleita tietojenkäsittelylaitteita 1900-luvun alusta nykypäivään. Museo on myös aiemmin toiminut nimellä Suomen tietojenkäsittelymuseo.[1]
Museossa on useita ainutlaatuisia tietokoneita, joita ei löydy mistään muualta Suomesta – muun muassa viisi tietokonetta, jotka kuuluivat Suomen ensimmäisiin tietokonemalleihin.[2] Kokoelmista löytyvät esimerkiksi seuraavat tietokoneet:[3][4]
| Malli | Valmistusvuosi | Valmistaja |
|---|---|---|
| IBM 305 Ramac | 1956 | IBM |
| Zuse Z23 | 1958 | Zuse KG (Konrad Zuse) |
| IBM 1620 | 1959 | IBM |
| EAI 640/680 | 1960 | Electronic Association Incorporation (EAI) |
| Wegematic 1000 | 1960 | Bo Nyman Ab (ABN) |
| Elliot 803A | 1960 | Elliott Brothers |
| Micro-Linc m/1965 | 1964 | Spear Inc |
| MIR-2 | 1969 | Ukrainan Kyberneettinen instituutti |
| PDP-11 | 1970 | Digital Equipment Corporation |
| Cray-1S | 1976 | Cray Research |
Museossa oleva ukrainalainen MIR-2-tietokone on tiettävästi ainoa laatuaan entisen itäblokin ulkopuolella. Tietokone hankittiin Suomeen alkujaan idänkaupan myötä vuonna 1974, vaihdossa valtavaan määrään ylijäämäkananmunia.[5][6]
Kokoelmissa on myös laaja valikoima IBM-reikäkorttikoneita, kuten esimerkiksi IBM Card Collator 77 (1937), IBM 082-reikäkorttilajittelija (1949) ja IBM Tabulaattori 444 (1960).[3]
Museota ylläpitää Suomen Tietojenkäsittelymuseoyhdistys ry.[7] Yhdistykselle tulee toisinaan myös yhteydenottoja liittyen tiedostojen avaamiseen, ja he ovatkin kehittäneet sovellutuksen, jolla saadaan siirrettyä pahvisilta reikäkorteilta tiedot nykyaikaiselle tietokoneelle.[8]
Osa museon esineistöstä on ollut sijoitettuna näyttelyihin Jyväskylän yliopiston Agora-rakennukseen sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun IT-Dynamo-rakennuksiin.[4]
Televisio-ohjelma Suomen huutokauppakeisari vieraili Suomen tietokonemuseossa vuonna 2023, 21. marraskuuta esitetyssä jaksossa.[9][10][11]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Suomen tietojenkäsittelymuseo museot.fi. Viitattu 8.7.2020.
- ↑ Suomen Tietokonemuseo hakee joukkorahoitusta – koko toiminta uhan alla 25.4.2019. YLE. Viitattu 8.7.2020.
- ↑ a b eMuseo – Suomen Tietokonemuseo emuseo.fi. Arkistoitu 7.5.2024. Viitattu 8.7.2020.
- ↑ a b Suomen tietokonemuseo – Laitteet & esineet Suomen Tietojenkäsittelymuseoyhdistys ry. Arkistoitu 7.5.2024. Viitattu 8.7.2020.
- ↑ Janne Sirén: Suomen tietokonemuseo – Yli 35 vuotta tietotekniikkamme säilömistyötä. Skrolli, 2021, nro 2021.1, s. 4–13. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Janne Sirén: MIR-2 – Kananmunia maailmanrauhasta. Skrolli, 2023, nro 2023.4, s. 65.
- ↑ Suomen tietokonemuseo - yhdistys Suomen Tietojenkäsittelymuseoyhdistys ry. Viitattu 8.7.2020.
- ↑ Vaajakosken Kanavuoressa toimiva Suomen tietokonemuseo joutuu muuttamaan – vaarana toiminnan loppuminen, jos uusia tukijoita ei löydy 18.5.2018. Keskisuomalainen. Viitattu 8.7.2020.
- ↑ Miikka Ylä-Jussila: Aki Palsanmäen eteen tuodaan tuote, josta hänellä ei ole mitään hajua – hinta lyö lopulta ällikällä Ilta-Sanomat. 20.11.2023. Arkistoitu 7.5.2024. Viitattu 7.5.2024.
- ↑ Suomen huutokauppakeisari-ohjelma kävi vierailulla 24.7 suomentietokonemuseo.fi. 26.7.2023. Arkistoitu 7.5.2024. Viitattu 7.5.2024.
- ↑ Tänään tulee neloselta Suomen huutokauppakeisarin jakso, jossa vieraillaan Kanavuoressa... facebook.com. 21.11.2023. Viitattu 7.5.2024.