Sveitsin rautatieliikenne
Sveitsin rautatieliikenne on varsin kehittynyttä ja vilkasta. Maan rautatieverkko on tiheä ja juna on tärkeä liikkumisväline. Rautatiet ovat sveitsiläisen julkisen liikenteen runko.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sveitsin ensimmäinen rautatieosuus otettiin käyttöön Baselissa, kun Strasbourg-Bâle-yhtiön rata Ranskan St. Louisin ja Baselin St. Johannin välillä avattiin 15.6.1844.[1] Virallisesti Sveitsin ensimmäisenä rautatienä pidetään Zürichin ja Badenin välistä Schweizerische Nordbahnin (SNB) 22,5 kilometrin pituista rataa, joka otettiin käyttöön 9.8.1847.[2]
1800-luvun jälkipuoliskolla maahan rakennettiin rautateitä yli 3 000 km. Rautateitä rakensivat yksityiset, alueelliset yhtiöt, joista suurin osa yhdistettiin taloudellisten vaikeuksien jälkeen 1900-luvun alussa valtiolliseen Schweizerische Bundesbahniin (SBB-CFF-FFS). Suurimmat SBB:n edeltäjäyhtiöt olivat:
- Schweizerische Nordostbahn (NOB), toiminta-aika v. 1853-1901, rataverkko toiminnan päättyssä 853 km [3]
- Schweizerische Centralbahn (SCB), 1853-1901, 333 km [4]
- Vereinigte Schweizerbahnen (VSB), 1857-1902, 269 km [5]
- Jura–Simplon-Bahn (JS), 1890-1903, 937 km [6]
- Gotthardbahn, 1874-1909, 273 km [7].
Rautatieyhtiöt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sveitsissä on yli 60 rautatieyhtiötä. Osa yhtiöistä on hyvinkin pieniä, yhden rataosuuden haltijoita. Valtiollinen SBB-CFF-FFS on markkinajohtaja mitattiinpa osuutta millä tahansa tunnusluvulla:
Tunnusluku | Koko Sveitsi[8] | SBB | SBB:n osuus |
---|---|---|---|
Rataverkko, km | 5 035 | 3 139[9] | 62 % |
Matkustajasuorite, mrd. matkustaja-km | 18,6 | 16,7[10] | 90 % |
Tavarasuorite, milj. nettotonni-km | 9,5 | 6,6[11] | 69 % |
Isoimpia ei-valtiollisia ("yksityisiä") rautatieyhtiöitä ovat muun muassa Rhätische Bahn, BLS ja Matterhorn Gotthard Bahn (MGB).
Liikennejärjestelmä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sveitsin julkinen liikenne on suunniteltu ja rakennettu rautateiden varaan: linja-autot, raitiotiet, köysiradat, funikulaarit ja laivat täydentävät laajaa rautatieverkostoa. 1.1.2010 rautateitä oli yhteensä 5261,3 km.[12] Raitioteitä oli vuoden 2010 alussa 223,5 km ja kiskoköysiratoja 60,3 km.[12]
Kantoneista pisin rautatieverkko on Bernin (931 km), Zürichin (519 km) ja Vaud'n (51 km) kantoneissa. Tihein rautatieverkosto on Basel-Stadtin (87 km/100km²), Zürichin (30 km/100km²) ja Aargaun (24 km/100km²) kantoneissa.[12][13]
Kansainvälinen liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sveitsi on aktiivisesti kehittänyt kansainvälistä rautatieliikennettä. Suurimman osan ulkomaiden-yhteyksistä toteuttaa naapurimaan rautatieyhtiö.
Belgia, Luxemburg
Baselista on kaksi päivittäistä suoraa yhteyttä Luxemburgin kautta Brysseliin.[14]
Alankomaat
Saksalainen DB liikennöi CNL-yöjunalla Zürichistä Amsterdamiin.
Ranska
Ranskan-Sveitsin-liikenne tapahtuu pääosin SNCF:n ja SBB:n yhteisyrityksen, Lyria SAS:n nimissä. Joulukuusta 2014 alkaen Lyrian TGV-junia kulkee päivittäin seuraavasti:[15]
- Pariisi–Mâcon–Geneve, 6–8 edestakaista suoraa vuoroa, matka-aika lyhimmillään 3 h 7 min, 1 vuoro jatkaa Lausanneen
- Pariisi–Dijon–Lausanne, 3–5 vuoroa, 3 h 35 min
- Pariisi–Dijon–Basel–Bern–Interlaken, 1 vuoro Interlakeniin, Bernistä edestakaisin, 5 h 30 min
- Pariisi–Dijon–Basel–Zürich, 5–6 vuoroa, 4 h 3 min
- Geneve–Lille, 4 vuoroa viikossa, 4 h 9 min
- Geneve–Lyon–Marseille–Nizza, 1–2 vuoroa, 6 h 21 min.
SNCF:llä on suora TGV-yhteys Baselista:
- Basel–Dijon–Marseille, 1 vuoro, 5 h 14 min [14].
Italia
Italialainen FS ja SBB liikennöivät Milanosta ETR-junillaan Zürichiin (ETR 470) sekä Baseliin ja Geneveen (SBB ETR 610):[14][16]
- Zürich-Milano, 7 päivittäistä suoraa vuoroa, matka-aika lyhimmillään 4 h 3 min
- Basel-Bern-Brig-Milano, 3 vuoroa, 4 h 6 min
- Geneve-Brig-Milano(–Venetsia), 4 vuoroa, 3 h 55 min; yksi vuoro jatkaa Venetsiaan.
Slovenia, Kroatia, Serbia
Zürichistä liikennöi päivittäin Zürichsee-yöjuna Itävallan Innsbruckin ja Villachin kautta Slovenian Ljubljanaan, Kroatian Zagrebiin ja Serbian Belgradiin.[17]
Itävälta, Unkari
Itävaltalainen ÖBB liikennöi Railjet-junillaan Wienistä, Salzburgista ja Budapestista Zürichiin. Lisäksi Zürichistä on päivittäiset yöjunayhteydet Wieniin (Wiener Walzer) ja Budapestiin.[14]
Saksa
Saksalainen DB liikennöi ICE-, Eurocity- (EC) ja CNL-junilla Berliinistä, Binzistä, Dortmundista, Essenistä, Frankfurtista, Hampurista, Kielistä ja Münchenistä Baseliin, Berniin, Brigiin, Churiin, Interlakeniin ja Zürichiin. SBB liikennöi paikallisjunillaan Saksan-Sveitsin raja-alueella.
Tšekki
DB:n CNL-yöjuna kulkee Zürichistä Prahaan.
Päättyneet kansainväliset yhteydet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Espanja
Espanjalais-ranskalainen Elipsos liikennöi hotellijunillaan kolme yöjunavuoroa viikossa väliä Zürich-Geneve-Barcelona. Liikenne päättyi kannattamattomana joulukuussa vuonna 2012.[18]
Tanska
DB:n CNL-yöjuna kulki Baselista Kööpenhaminaan. Liikenne päättyi joulukuussa 2014.[19]
Venäjä, Valko-Venäjä, Puola
Päivittäinen junayhteys Baselista Saksan, Puolan ja Valko-Venäjän kautta Moskovaan päättyi joulukuussa vuonna 2013.[20]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- SBB:n kotisivut SBB-CFF-FFS. (saksaksi),(ranskaksi),(italiaksi), (englanniksi)
- Annual Report 2009 (PDF) (SBB:n vuosikertomus 2009) ISSN 1424-597. Bern: SBB AG. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- Die SBB in Zahlen 2009 (PDF) (SBB:n perustietoja numeroina) 23.3.2010. Bern: SBB AG. (saksaksi)[vanhentunut linkki]
- Lyrian kotisivut Lyria SAS, Paris. Arkistoitu 10.12.2011. Viitattu 17.12.2011. (ranskaksi), (saksaksi), (englanniksi)
- Wägli, Hans G.: Schienennetz Schweiz. Réseau ferré suisse. (Strecken, Brücken, Tunnels. Ein technisch-historischer Atlas. Atlas technique et historique. Toutes les lignes, les ponts, les tunnels) Zürich: AS Verlag & Buchkonzept AG, 2010. ISBN 978-3-909111-74-9 (saksaksi), (ranskaksi)
- Wägli, Hans G.: Bahnprofil Schweiz. Le rail suisse en profil. CH+. (Teoksen Schienennetz Schweiz, Réseau ferré suisse erillinen liite) Zürich: AS Verlag & Buchkonzept AG, 2010. ISBN 978-3-909111-74-9 (saksaksi), (ranskaksi)
- Offizielles Kursbuch (Sveitsin julkisen liikenteen aikataulut) Aikataulu 12.12.2010-10.12.2011. Ittigen, Bern, Sveitsi: Bundesamt für Verkehr (Sveitsin liikenneministeriö). Arkistoitu 10.1.2011. Viitattu 8.1.2011. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi), (retoromaaniksi), (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Schienennetz Schweiz, s. 15, 114
- ↑ Schienennetz Schweiz, s. 15, 113
- ↑ Das Historische Lexikon der Schweiz (HLS), Artikkeli D42011: Schweizerische Nordostbahn (NOB) (saksaksi)
- ↑ Das Historische Lexikon der Schweiz (HLS), Artikkeli D41892: Schweizerische Centralbahn (SCB) (saksaksi)
- ↑ Das Historische Lexikon der Schweiz (HLS), Artikkeli D42007: Vereinigte Schweizerbahnen (VSB) (saksaksi)
- ↑ Das Historische Lexikon der Schweiz (HLS), Artikkeli D42008: Jura-Simplon-Bahn (JS) (saksaksi)
- ↑ Das Historische Lexikon der Schweiz (HLS), Artikkeli D42006: Gotthardbahn (saksaksi)
- ↑ Mobilität und Verkehr, Wichtigste Kennzahlen. Neuchâtel: Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 13.11.2010. (saksaksi)
- ↑ Die SBB in Zahlen 2009, s. 23
- ↑ Die SBB in Zahlen 2009, s. 12
- ↑ Die SBB in Zahlen 2009, s. 18
- ↑ a b c Bahnprofil Schweiz, s.11
- ↑ Arealstatistik Standard - Gemeindedaten nach 4 Hauptbereichen. (Excel) 5.11.2009. Neuchâtel: Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 23.11.2013. (saksaksi)
- ↑ a b c d http://fahrplan.sbb.ch/bin/stboard.exe/dn (Arkistoitu – Internet Archive) SBB:n aikatauluhaku
- ↑ Lyrian kotisivut, Network & Timetable, Timetables
- ↑ SBB:n lehdistötiedote 4.12.2013 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Offizielles Kursbuch, aikataulu nro 4310
- ↑ http://www.nzz.ch/aktuell/schweiz/das-ende-der-nachtzuege-in-den-sueden-1.17872000 NZZ:n uutinen 5.12.2012
- ↑ http://www.tagesanzeiger.ch/leben/reisen/Das-langsame-Sterben-der-Nachtzuege/story/29185980 Tages Anzeigerin uutinen 10.7.2014
- ↑ http://www.raildude.com/train/basel-warsaw-night-train-t2161.html (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sveitsin sähköradat, Helsingin Sanomat Viikkoliite, 12.03.1933, nro 11, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot