Sveitsin rautatieliikenne

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sveitsin rautatieliikenne on varsin kehittynyttä ja vilkasta. Maan rautatieverkko on tiheä ja juna on tärkeä liikkumisväline. Rautatiet ovat sveitsiläisen julkisen liikenteen runko.

Sveitsin rautatieverkon rakentaminen v. 1847-1908

Sveitsin ensimmäinen rautatieosuus otettiin käyttöön Baselissa, kun Strasbourg-Bâle-yhtiön rata Ranskan St. Louisin ja Baselin St. Johannin välillä avattiin 15.6.1844.[1] Virallisesti Sveitsin ensimmäisenä rautatienä pidetään Zürichin ja Badenin välistä Schweizerische Nordbahnin (SNB) 22,5 kilometrin pituista rataa, joka otettiin käyttöön 9.8.1847.[2]

1800-luvun jälkipuoliskolla maahan rakennettiin rautateitä yli 3 000 km. Rautateitä rakensivat yksityiset, alueelliset yhtiöt, joista suurin osa yhdistettiin taloudellisten vaikeuksien jälkeen 1900-luvun alussa valtiolliseen Schweizerische Bundesbahniin (SBB-CFF-FFS). Suurimmat SBB:n edeltäjäyhtiöt olivat:

  • Schweizerische Nordostbahn (NOB), toiminta-aika v. 1853-1901, rataverkko toiminnan päättyssä 853 km [3]
  • Schweizerische Centralbahn (SCB), 1853-1901, 333 km [4]
  • Vereinigte Schweizerbahnen (VSB), 1857-1902, 269 km [5]
  • Jura–Simplon-Bahn (JS), 1890-1903, 937 km [6]
  • Gotthardbahn, 1874-1909, 273 km [7].

Rautatieyhtiöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sveitsissä on yli 60 rautatieyhtiötä. Osa yhtiöistä on hyvinkin pieniä, yhden rataosuuden haltijoita. Valtiollinen SBB-CFF-FFS on markkinajohtaja mitattiinpa osuutta millä tahansa tunnusluvulla:

Tunnusluku Koko Sveitsi[8] SBB SBB:n osuus
Rataverkko, km 5 035 3 139[9] 62 %
Matkustajasuorite, mrd. matkustaja-km 18,6 16,7[10] 90 %
Tavarasuorite, milj. nettotonni-km 9,5 6,6[11] 69 %

Isoimpia ei-valtiollisia ("yksityisiä") rautatieyhtiöitä ovat muun muassa Rhätische Bahn, BLS ja Matterhorn Gotthard Bahn (MGB).

Liikennejärjestelmä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sveitsin julkinen liikenne on suunniteltu ja rakennettu rautateiden varaan: linja-autot, raitiotiet, köysiradat, funikulaarit ja laivat täydentävät laajaa rautatieverkostoa. 1.1.2010 rautateitä oli yhteensä 5261,3 km.[12] Raitioteitä oli vuoden 2010 alussa 223,5 km ja kiskoköysiratoja 60,3 km.[12]

Kantoneista pisin rautatieverkko on Bernin (931 km), Zürichin (519 km) ja Vaud'n (51 km) kantoneissa. Tihein rautatieverkosto on Basel-Stadtin (87 km/100km²), Zürichin (30 km/100km²) ja Aargaun (24 km/100km²) kantoneissa.[12][13]

Kansainvälinen liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sveitsi on aktiivisesti kehittänyt kansainvälistä rautatieliikennettä. Suurimman osan ulkomaiden-yhteyksistä toteuttaa naapurimaan rautatieyhtiö.

Belgia, Luxemburg
Baselista on kaksi päivittäistä suoraa yhteyttä Luxemburgin kautta Brysseliin.[14]

Alankomaat
Saksalainen DB liikennöi CNL-yöjunalla Zürichistä Amsterdamiin.

Ranska
Ranskan-Sveitsin-liikenne tapahtuu pääosin SNCF:n ja SBB:n yhteisyrityksen, Lyria SAS:n nimissä. Joulukuusta 2014 alkaen Lyrian TGV-junia kulkee päivittäin seuraavasti:[15]

  • Pariisi–MâconGeneve, 6–8 edestakaista suoraa vuoroa, matka-aika lyhimmillään 3 h 7 min, 1 vuoro jatkaa Lausanneen
  • Pariisi–DijonLausanne, 3–5 vuoroa, 3 h 35 min
  • Pariisi–Dijon–BaselBernInterlaken, 1 vuoro Interlakeniin, Bernistä edestakaisin, 5 h 30 min
  • Pariisi–Dijon–Basel–Zürich, 5–6 vuoroa, 4 h 3 min
  • Geneve–Lille, 4 vuoroa viikossa, 4 h 9 min
  • Geneve–Lyon–MarseilleNizza, 1–2 vuoroa, 6 h 21 min.

SNCF:llä on suora TGV-yhteys Baselista:

  • Basel–Dijon–Marseille, 1 vuoro, 5 h 14 min [14].

Italia
Italialainen FS ja SBB liikennöivät Milanosta ETR-junillaan Zürichiin (ETR 470) sekä Baseliin ja Geneveen (SBB ETR 610):[14][16]

  • Zürich-Milano, 7 päivittäistä suoraa vuoroa, matka-aika lyhimmillään 4 h 3 min
  • Basel-Bern-Brig-Milano, 3 vuoroa, 4 h 6 min
  • Geneve-Brig-Milano(–Venetsia), 4 vuoroa, 3 h 55 min; yksi vuoro jatkaa Venetsiaan.

Slovenia, Kroatia, Serbia
Zürichistä liikennöi päivittäin Zürichsee-yöjuna Itävallan Innsbruckin ja Villachin kautta Slovenian Ljubljanaan, Kroatian Zagrebiin ja Serbian Belgradiin.[17]

Itävälta, Unkari
Itävaltalainen ÖBB liikennöi Railjet-junillaan Wienistä, Salzburgista ja Budapestista Zürichiin. Lisäksi Zürichistä on päivittäiset yöjunayhteydet Wieniin (Wiener Walzer) ja Budapestiin.[14]

Saksa
Saksalainen DB liikennöi ICE-, Eurocity- (EC) ja CNL-junilla Berliinistä, Binzistä, Dortmundista, Essenistä, Frankfurtista, Hampurista, Kielistä ja Münchenistä Baseliin, Berniin, Brigiin, Churiin, Interlakeniin ja Zürichiin. SBB liikennöi paikallisjunillaan Saksan-Sveitsin raja-alueella.

Tšekki
DB:n CNL-yöjuna kulkee Zürichistä Prahaan.

Päättyneet kansainväliset yhteydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Espanja
Espanjalais-ranskalainen Elipsos liikennöi hotellijunillaan kolme yöjunavuoroa viikossa väliä Zürich-Geneve-Barcelona. Liikenne päättyi kannattamattomana joulukuussa vuonna 2012.[18]

Tanska
DB:n CNL-yöjuna kulki Baselista Kööpenhaminaan. Liikenne päättyi joulukuussa 2014.[19]

Venäjä, Valko-Venäjä, Puola
Päivittäinen junayhteys Baselista Saksan, Puolan ja Valko-Venäjän kautta Moskovaan päättyi joulukuussa vuonna 2013.[20]

  • SBB:n kotisivut SBB-CFF-FFS. (saksaksi),(ranskaksi),(italiaksi), (englanniksi)
  • Annual Report 2009 (PDF) (SBB:n vuosikertomus 2009) ISSN 1424-597. Bern: SBB AG. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  • Die SBB in Zahlen 2009 (PDF) (SBB:n perustietoja numeroina) 23.3.2010. Bern: SBB AG. (saksaksi)[vanhentunut linkki]
  • Lyrian kotisivut Lyria SAS, Paris. Arkistoitu 10.12.2011. Viitattu 17.12.2011. (ranskaksi), (saksaksi), (englanniksi)
  • Wägli, Hans G.: Schienennetz Schweiz. Réseau ferré suisse. (Strecken, Brücken, Tunnels. Ein technisch-historischer Atlas. Atlas technique et historique. Toutes les lignes, les ponts, les tunnels) Zürich: AS Verlag & Buchkonzept AG, 2010. ISBN 978-3-909111-74-9 (saksaksi), (ranskaksi)
  • Wägli, Hans G.: Bahnprofil Schweiz. Le rail suisse en profil. CH+. (Teoksen Schienennetz Schweiz, Réseau ferré suisse erillinen liite) Zürich: AS Verlag & Buchkonzept AG, 2010. ISBN 978-3-909111-74-9 (saksaksi), (ranskaksi)
  • Offizielles Kursbuch (Sveitsin julkisen liikenteen aikataulut) Aikataulu 12.12.2010-10.12.2011. Ittigen, Bern, Sveitsi: Bundesamt für Verkehr (Sveitsin liikenneministeriö). Arkistoitu 10.1.2011. Viitattu 8.1.2011. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi), (retoromaaniksi), (englanniksi)
  1. Schienennetz Schweiz, s. 15, 114
  2. Schienennetz Schweiz, s. 15, 113
  3. Das Historische Lexikon der Schweiz (HLS), Artikkeli D42011: Schweizerische Nordostbahn (NOB) (saksaksi)
  4. Das Historische Lexikon der Schweiz (HLS), Artikkeli D41892: Schweizerische Centralbahn (SCB) (saksaksi)
  5. Das Historische Lexikon der Schweiz (HLS), Artikkeli D42007: Vereinigte Schweizerbahnen (VSB) (saksaksi)
  6. Das Historische Lexikon der Schweiz (HLS), Artikkeli D42008: Jura-Simplon-Bahn (JS) (saksaksi)
  7. Das Historische Lexikon der Schweiz (HLS), Artikkeli D42006: Gotthardbahn (saksaksi)
  8. Mobilität und Verkehr, Wichtigste Kennzahlen. Neuchâtel: Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 13.11.2010. (saksaksi)
  9. Die SBB in Zahlen 2009, s. 23
  10. Die SBB in Zahlen 2009, s. 12
  11. Die SBB in Zahlen 2009, s. 18
  12. a b c Bahnprofil Schweiz, s.11
  13. Arealstatistik Standard - Gemeindedaten nach 4 Hauptbereichen. (Excel) 5.11.2009. Neuchâtel: Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 23.11.2013. (saksaksi)
  14. a b c d http://fahrplan.sbb.ch/bin/stboard.exe/dn (Arkistoitu – Internet Archive) SBB:n aikatauluhaku
  15. Lyrian kotisivut, Network & Timetable, Timetables
  16. SBB:n lehdistötiedote 4.12.2013 (Arkistoitu – Internet Archive)
  17. Offizielles Kursbuch, aikataulu nro 4310
  18. http://www.nzz.ch/aktuell/schweiz/das-ende-der-nachtzuege-in-den-sueden-1.17872000 NZZ:n uutinen 5.12.2012
  19. http://www.tagesanzeiger.ch/leben/reisen/Das-langsame-Sterben-der-Nachtzuege/story/29185980 Tages Anzeigerin uutinen 10.7.2014
  20. http://www.raildude.com/train/basel-warsaw-night-train-t2161.html (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Sveitsin sähköradat, Helsingin Sanomat Viikkoliite, 12.03.1933, nro 11, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot