Syncom

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Syncom 2

Syncom oli NASAn vuonna 1961 aloittama tietoliikennesatelliittiohjelma, jossa kehitettiin geosynkronisella kiertoradalla toimiva tietoliikennesatelliitti. Tarkoituksena oli toteuttaa kolme tällaista satelliittia. Syncom on lyhenne ohjelman nimestä "synchronous communication satellite".

Hughes Aircraft Companyn Culver Cityssä, Kaliforniassa, sijaitseva tehdas kehitti ja rakensi kolme satelliittia pitkälle NASAn ohjelman ulkopuolella yhtiön etsiessä uusia markkinoita.

Satelliitit olivat sylinterimäisiä, halkaisijaltaan 71 cm ja 39 cm korkeita. Tankattuna niiden massa oli 68 kg ja kiertoradalla 39 kg, josta 25 kg oli varsinaista radiohyötykuormaa. Niissä oli kaksi transponderia, joilla oli 2 W lähetysteho. Yksi satelliitti pystyi välittämään vain yhden kaksisuuntaisen puhelun tai 16 teletype-linkkiä.

Syncom 1 laukaistiin 14. helmikuuta 1963 Delta-kantoraketilla Cape Canaveralista, Floridasta. Satelliitti menetettiin matkalla geosynkroniselle kiertoradalle sen elektroniikan pettäessä, kun satelliitin rakettimoottori käynnistettiin.

Syncom 2 -satelliitista tuli ensimmäinen geosynkroninen satelliitti, kun se laukaistiin 26. heinäkuuta 1963 Delta-kantoraketilla Cape Canaveralista. Sen ratatason kaltevuus oli 33 astetta, minkä takia se ei ollut täysin puhtaasti geostationaarinen.[1]

Yhdysvaltain laivaston alus USNS Kingsport toimi satelliitin lennon alkuvaiheessa sen ohjaus- ja seuranta-asemana, josta myös signaali lähetettiin satelliitille.

Syncom 3 oli ensimmäinen aidosti geostationaarinen tietoliikennesatelliitti. Se laukaistiin 14. elokuuta 1964 Delta-kantoraketilla. Se välitti Yhdysvaltoihin Tokion olympialaisten TV-kuvaa, joka oli ensimmäinen Tyynen valtameren ylittänyt suora TV-lähetys.

Leasat-ohjelman viisi satelliittia 1980-luvulla nimettiin Syncom IV-1–Syncom IV-5. Nämä olivat paljon suurempia tietoliikennesatelliitteja painaen 1300 kg.

  1. Syncom 2 NASA. Viitattu 25.7.2024. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]