Syvä uni (kirja)
| Syvä uni | |
|---|---|
| The Big Sleep | |
 9. painoksen kansi |
|
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Raymond Chandler |
| Kieli | englanti |
| Genre | salapoliisiromaani |
| Kustantaja | Alfred A. Knopf |
| Julkaistu | 1939 |
| Sivumäärä | 277 |
| ISBN | 978-0-14-010892-7 |
| Suomennos | |
| Suomentaja | Seppo Virtanen (9p) |
| Kustantaja | WSOY |
| Julkaistu | 1966 (Sapo 74)[1]; 9. painos: 2011 |
| Sivumäärä | 244 |
| ISBN | 978-951-0-36308-9 |
| Sarja: Philip Marlowe | |
| Seuraava | Näkemiin, kaunokaiseni |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Syvä uni (engl. The Big Sleep) on Raymond Chandlerin romaani vuodelta 1939. Syvä uni oli Chandlerin ensimmäinen Philip Marlowe -romaani. Sitä pidetään yhtenä Chandlerin parhaista teoksista ja yhtenä merkittävimmistä kovaksikeitetyn rikoskirjallisuuden teoksista. Time-lehti valitsi kirjan sadan parhaan englanninkielisen romaanin 1923–2005 luetteloonsa.[2]
Romaanin pohjalta on tehty kaksi elokuvaa: Howard Hawksin ohjaama Syvä uni (1946) ja Michael Winnerin ohjaama Syvä uni (1978).
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Varakas kenraali Sternwood palkkaa yksityisetsivä Philip Marlowen selvittämään kenraalin tyttären, Carmenin pelivelkoihin liittyvää kiristysyritystä. Tapaus ei ole ensimmäinen laatuaan: Carmenia on aiemmin kiristänyt Joe Brody -niminen mies. Marlowen lähtiessä Vivian, toinen kenraalin tyttäristä, pyytää Marlowen puheilleen. Vivian luulee kenraalin pestanneen Marlowen etsimään Vivianin kadonnutta aviomiestä, Rusty Regania.
Marlowe lähtee jäljittämään tämänkertaista kiristäjää, Arthur Geigeria, joka on pornografiaa lainaava kirjakauppias. Geiger tapetaan kotonaan, ja Marlowe vie surmapaikalta alastomana ja huumattuna löytämänsä Carmenin Sternwoodin kartanoon. Sillä välin Geigerin ruumis katoaa.
Poliisilta Marlowe saa tietää, että Sternwoodien autonkuljettaja on löytynyt surmattuna mereen ajetusta autosta. Marlowe jatkaa Geigerin kirjakaupan varjostusta ja saa selville, että Joe Brody on ottamassa haltuunsa Geigerin pornonlainausbisneksiä.
Vivian vierailee Marlowen toimistossa ja kertoo, että Carmenia kiristetään nyt surmailtana otetuilla alastonkuvilla. Vivian kertoo lisäksi aviomiehensä Rusty Reganin tosiasiassa karanneen kasinonomistaja Eddie Marsin vaimon kanssa.
Marlowe menee Joe Brodyn kotiin ja kertoo olevansa perillä tämän aikeesta vallata Geigerin kirjakauppa. Carmen tulee paikalle aseen kanssa ja vaatii valokuvia. Marlowe lähettää hänet pois. Marlowe kuulustelee Brodya ja saa selville Geigerin surmayön tapahtumat. Sternwoodien autonkuljettaja oli tappanut Geigerin ja vienyt Carmenista otetut valokuvat. Brody, joka myös varjosti asuntoa, kolkkasi autonkuljettajan ja otti valokuvat mukaansa. Kesken kuulustelun ovikello soi ja ovelle mennyt Brody ammutaan.
Marlowe jahtaa ampujaa ja saa tämän kiinni. Ampuja on Geigerin miespuolinen rakastaja, joka luuli Brodyn tappaneen Geigerin. Nuorukainen oli vienyt Geigerin ruumiin saadakseen aikaa omien jälkiensä hävittämiseen.
Carmen ilmestyy Marlowen asuntoon alastomana. Marlowe torjuu naisen lähentely-yrityksen ja lähettää hänet pois.
Harry Jones -niminen mies tarjoaa Marlowelle rahasta tietoa Eddie Marsin vaimon, Monan olinpaikasta. Marlowe sopii tietojen vaihdosta, mutta Marsin kätyri Canino tappaa Jonesin. Marlowe saa kuitenkin Monan olinpaikan selville ja lähtee sinne. Perillä Canino lyö Marlowen tajuttomaksi ja sitoo hänet. Mona kuitenkin vapauttaa Marlowen ja Marlowe tappaa Caninon tulitaistelussa.
Marlowe vierailee Sternwoodeilla ja palauttaa Carmenille tämän aseen. Carmen yrittää ampua Marlowen, mutta Marlowe on aavistellut tätä ja ladannut aseen paukkupanoksin. Carmen pyörtyy. Marlowe kertoo Vivianille uskovansa nyt, että Carmen ampui Rusty Reganin, koska tämä oli torjunut Carmenin kuten Marlowekin. Eddie Mars oli aluksi auttanut Viviania pitämään tapauksen salassa, mutta alkanut sitten kiristää Viviania. Marlowe vannottaa Viviania häipymään kuvioista ja toimittamaan Carmenin hoitoon.
Kirjan nimi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirjan nimenä käytetty "Syvä uni" on metafora kuolemasta, kuten sitaatti osoittaa:
»Mitä väliä sillä oli, missä makasi kuoltuaan. Likaisessa viemärikaivossa tai marmoritalossa korkean kukkulan laella. Ihminen oli joka tapauksessa kuollut, hän nukkui syvää unta, sitä kaikkein suurinta unta, moiset asiat eivät enää vaivanneet hänen mieltään. Öljy ja vesi olivat hänelle samaa kuin tuuli ja ilma muille. Hän vain nukkui syvää untaan välittämättä siitä, kuinka inhottavalla tavalla hän kuoli tai mihin hän kaatui. Ja minä olin osa tuosta inhottavuudesta.»