Syyrian kieli
| Syyria | |
|---|---|
 alue, jossa syyria on virallinen vähemmistökieli. alue, jossa on syntyperäisiä syyriaa puhuvia. |
|
| Oma nimi | ܣܘܪܝܝܐ suryāyā |
| Muu nimi | itä-aramea |
| Tiedot | |
| Alue |
 Syyria  Irak Turkki Iran |
| Virallinen kieli |
Idän apostolinen kirkko Syyrialais-ortodoksinen kirkko Syyrian katolinen kirkko |
| Puhujia | n. 3 miljoonaa |
| Sija | ei sadan suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | syyrialaiset aakkoset |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | Afroaasialaiset kielet |
| Kieliryhmä | Seemiläiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-2 | syc |
| ISO 639-3 | syc |
Syyria (ܣܘܪܝܝܐ suryoyo, suryāyā) on seemiläisiin kieliin kuuluvan aramean kielen itäinen murre, jota aikoinaan puhuttiin laajalti hedelmällisen puolikuun alueella. Kielellä on noin kolme miljoonaa puhujaa Lähi-idässä ja diasporassa ympäri maailmaa. Laajimmassa määritelmässään syyriaa käytetään usein viittaamaan kaikkiin itä-aramealaisiin kieliin, joita puhutaan alueen erilaisten kristinuskoa tunnustavien ryhmien, kuten assyrialaiskristittyjen parissa. Erityismerkityksessä sillä viitataan Edessan klassiseen kieleen, josta muotoutui syyrialaisen kristillisyyden kieli.
Lähi-idässä syyriaa äidinkielenään puhuvia asuu Syyriassa, Irakissa, Georgiassa, Azerbaidžanissa, Armeniassa, Turkissa ja Israelissa. Myös useissa länsimaissa on merkittäviä diasporassa asuvia yhteisöjä, jotka ovat paenneet konflikteja Irakista ja Syyriasta.[1]
Luokittelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Syyria kuuluu afroaasialaiseen kieliryhmään, seemiläisten kielten alaryhmään, länsiseemiläisten kielten haaraan ja aramealaiseen kieliryhmään.[2]
Kieli jaetaan kahteen päämurteeseen: itäiseen ja läntiseen.[2]
Kirjakieli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kieltä kirjoitetaan syyrialaisilla aakkosilla.[3]
Vanhimmat kirjalliset todisteet kielestä ovat peräisin 1. vuosisadan ensimmäiseltä puoliskolta. Muuhun kuin kiveen hakatut syyriankieliset tekstit ovat peräisin vuodelta 243.[4]
Kielinäyte
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Isä meidän -rukous syyrian kielellä estrangelo-kirjaimistolla:
- ܐܒܘܢ ܕܒܫܡܝܐ:
- ܢܬܩܕܫ ܫܡܟ:
- ܬܐܬܐ ܡܠܟܘܬܟ:
- ܢܗܘܐ ܣܒܝܢܟ:
- ܐܝܟܢܐ ܕܒܫܡܝܐ ܐܦ ܒܪܥܐ:
- ܗܒ ܠܢ ܠܚܡܐ ܕܣܘܢܩܢܢ ܝܘܡܢܐ:
- ܘܫܒܘܩ ܠܢ ܚܘܒܝܢ ܘܚܬܗܝܢ:
- ܐܝܟܢܐ ܕܐܦ ܚܢܢ ܫܒܩܢ ܠܚܝܒܝܢ:
- ܠܐ ܬܥܠܢ ܠܢܣܝܘܢܐ:
- ܐܠܐ ܦܨܐ ܠܢ ܡܢ ܒܝܫܐ:
- ܡܛܠ ܕܕܠܟ ܗܝ ܡܠܟܘܬܐ:
- ܘܚܝܠܐ ܘܬܫܒܘܚܬܐ:
- ܠܥܠܡ ܥܠܡܝܢ:
- ܐܡܝܢ:
translitteroituna:
- Abun d-bašmayo:
- Nethqadaš šmokh:
- Tithe malkuthokh:
- Nehwe sebyonokh:
- Aykano d-bašmayo oph bar`o:
- Hab lan laḥmo d-sunqonan yowmono:
- Wašbuq lan ḥawbayn waḥtohayn:
- Aykano doph ḥnan šbaqan l-ḥayobayn:
- Lo ta`lan l-nesyuno:
- Elo paṣo lan men bišo:
- Meṭul d-dilokh hi malkutho:
- W-ḥaylo w-tešbuḥto:
- L`olam `olmin:
- Amin:
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Wherever Syriac Is spoken The National Endowment for the Humanities. Viitattu 10.7.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Glottolog 5.0 - Classical Syriac glottolog.org. Viitattu 10.7.2024.
- ↑ Syriac written with Syriac script syc-Syrc scriptsource.org. 2024. Viitattu 10.7.2024. (englanniksi)
- ↑ Syriac language | Aramaic, Assyrian, & Literature Encyclopædia Britannica. 2024. Viitattu 10.7.2024. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Syyrian kieli Wikimedia Commonsissa
- Beth Mardutho – The Syriac Institute
- Syriac Catholic Youth Club
- Hugoye: Journal of Syriac Studies
- Ethnologue report on Syriac
- Learn Assyrian Aramaic – an introduction to the Syriac language in its eastern version
- Assyriska Riksförbundet i Sverige (ARS) – Assyyrialaiset Ruotsissa (Arkistoitu – Internet Archive)