Taajuusmodulaatio
Taajuusmodulaatio (lyh. FM, engl. frequency modulation) on kantoaallon modulointitapa, jossa tietoa välitetään liitettynä kantoaallon taajuuteen kantoaallon amplitudin pysyessä vakiona.[1]
Analogisissa sovelluksissa taajuusmoduloidun signaalin hetkellinen taajuuspoikkeama (eli deviaatio) keskitaajuudesta on suorassa suhteessa moduloivan signaalin hetkelliseen amplitudiin. Toisin sanoin; taajuusmodulaatiossa lähetyssignaalin taajuus muuttuu suorassa suhteessa välitettävän signaalin taajuuteen.
Digitaalista dataa voidaan siirtää muuttelemalla kantoaallon taajuutta muutamien diskreettien taajuuksien välillä – tämä menetelmä tunnetaan taajuussiirtymäavainnuksena (FSK, engl. frequency shift keying).
FM-lähetyksen tarvitsema kaistanleveys on suurempi kuin amplitudimodulaatiossa (AM), mutta häiriöiden ja kohinan sietokyky on parempi.[1] ULA-taajuusalueen radiolähetykset lähetetään taajuusmoduloituna. ULA-aluetta lyhyemmillä aalloilla - korkeammilla taajuuksilla - toimii kuitenkin ilmailuradio (108,000–136,975 MHz) edelleen amplitudimodulaatiolla kuten myös yleisradiotoiminnassa aiemmin yleisesti käytetyt - alempitaajuiset ja pidempiaaltoiset - keskipitkien (MW) ja pitkien (LW) aaltojen lähetyksetkin. Asevoimien ja puolustusvoimien kenttäradiot taajuusalueella 30 MHz–88 MHz toimivat kuitenkin taajuusmodulaatiolla.
ULA FM
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: ULA
ULA-taajuusalueella (87,5–108 MHz) (Japanissa 76–90 MHz) lähetettyjä lähetyksiä kutsutaan niille tyypillisen taajuusmoduloinnin vuoksi usein myös FM-lähetyksiksi. Entisen Neuvostoliiton ja Itä-Euroopan käyttämiä FM-taajuuksia (65,84 MHz–74,00 MHz) kutsutaan joko OIRT FM:ksi tai UKV:ksi. Taajuusmoduloituja lähetyksiä OIRT FM -taajuuksilla on edelleen mm. Venäjällä ja muualla entisessä Neuvostoliitossa, erityisesti väkitiheässä Ukrainassa. Suomessa liikenne- ja viestintävirasto myöntää käytännössä lähetyslupia vain taajuusalueelle 87,6 MHz–107,9 MHz.
Suomen ensimmäiset taajuusmoduloidut ultralyhyiden aaltojen (ULA), yleisradiolähetykset alkoivat Helsingin olympiastadionin tornista 1951. Varsinaisesti tuotannollisen lähetysverkon rakentaminen alkoi 1953 ja tuli valtaosaltaan loppuun saatetuksi 1960.
Digitaalinen taajuusmodulointi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]FSK on menetelmä, jolla digitaalista tietoa lähetetään taajuusmoduloituna.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Antti Räisänen, Arto Lehto: Radiotekniikan perusteet. Helsinki: Otatieto, 2007. ISBN 978-951-672-353-5
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Taajuusmodulaatio Wikimedia Commonsissa
Sähkömagneettinen spektri: gammasäteily • röntgensäteily • ultraviolettisäteily • valo • infrapunasäteily • alimillimetrisäteily • mikroaallot • radioaallot
Radiotaajuusalueet: THF • EHF • SHF • UHF • VHF • HF • MF • LF • VLF • ULF • SLF • ELF
Valo: violetti • sininen • syaani • vihreä • keltainen • oranssi • punainen