Teepensas
| Teepensas | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Ericales |
| Heimo: | Teekasvit Theaceae |
| Tribus: | Theeae |
| Suku: | Kameliat Camellia |
| Laji: | sinensis |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Teepensas (Camellia sinensis) on kamelioiden sukuun kuuluva teekasvien (Theaceae) heimon puu. Sen kuivatuista lehdistä valmistetaan uuttamalla teetä. Teepensas kasvaa luonnostaan 6–30 metriä korkeaksi, mutta sadonkorjuun helpottamiseksi teeviljelmien pensaita pidetään leikkaamalla 1–2 metrin korkuisina.
Teepensas jalostettiin luonnonpuusta hyötypensaaksi noin 5 000 vuotta sitten Kiinassa.[2] Tavallisesti kasvin löytöhistoriaan liitetään myyttinen kertomus lukuisten kiinalaisen yrttien löytäjäksi väitetystä keisari Shen Nongista (eli Shennong). Tämän legendan mukaan vuonna 2737 eaa. Shennong istahti teepuun juurelle väsyneenä. Vettä laitettiin kiehumaan sen puhdistamiseksi. Veden kuumentuessa hän nukahti. Herättyään hän huomasi joitain lehtiä pudonneen kuuman veden joukkoon. Uteliaana hän maistoi juomaa ja tajusi, että huolimatta juoman kitkerästä mausta, sillä oli sekä puhdistava että piristävä vaikutus. [3]
Ensimmäisen teepensaan kasvitieteellisen luokittelun teki Hollannin Itä-Intian komppaniaan kuulunut tohtori Kaempfer. Hän antoi kasville vuonna 1712 nimen Thea japonense. Ruotsalainen Carl von Linné uudelleennimesi kasvin nimelle Thea sinesis. Koska hän ei ollut nähnyt kasvia luonnossa eikä tuntenut mustan teen valmistusprosessia, hän luuli mustan ja vihreän teen olevan kaksi eri kasvilajia: Camellia japonica ja Camellia sassanqua. Vielä tuolloin kasville käytettiin vaihtelevasti Thea- tai Camellia-nimiä. Vuonna 1881 kasvitieteilijä O. Kuntze yhtenäisti teepensaan erilaiset nimitykset, josta syystä kasvin tieteellisen nimen näkee toisinaan muodossa Camellia sinensis (L.) O.Kuntze.[3]
Muunnokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Teepensaat voidaan jakaa (esimerkiksi) kolmeen eri muunnokseen:[3]
- Kiinantee (Camellia sinensis var. sinensis): luonnossa noin 6 metrin korkuiseksi kasvava puu, pienehköt tummanvihreät lehdet.
- Assamintee (Camellia sinensis var. assamica): skottimajuri Robert Brucen 1823 Intian Assamin viidakosta löytämä trooppinen puu, jossa on karkeat lehdet. Lehdet muuttuvat hapetusprosessin kuluessa hyvin tummiksi. Assamintee voi kasvaa luonnossa 30 metriä korkeaksi puuksi ja elää satoja vuosia, mutta teeviljelmillä kasvien ikä jää 30–50 vuoteen. Eteläisen Kiinan Yunnanin maakunnan vuoristosta on löydetty vanhoja, villejä assaminteen kantoja ja puuvanhuksia. Vanhimpia puita suojellaan jo seudulla. FAO hyväksyi vuonna 2012 koko Camellia sinensis -lajin syntyalueena pidetyn Yunnanin Pu’erin seudun teekulttuurin suojelualueen perustamisen.[4][5]
- Kambodžantee (Camellia sinensis var. cambodiensis): suurikokoinen, muodoltaan moninainen, lehdet jopa 20 senttimetrin kokoisia. Tätä arvostetaan maultaan vähiten, muunnosta viljellään harvoin sellaisenaan. Se risteytyy kuitenkin hyvin, joten kambodžanteetä käytetään toisinaan uusien hybridimuotojen kehittelyssä kiinan- tai assaminteen pohjalta.
Joissain paikallisissa kiinalaisjaotteluissa erotetaan kiinan- ja assaminteen ohella Kiinassa esiintyväksi myös muita muotoja[6], kuten C. sinensis var. waldenae ja Camellia sinensis var. pubilimba[7].
Camellia taliensis
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maailman vanhimpana, teepuiden kuninkaaksi kutsuttuna teepuuna pidetään yhä kasvavaa, jo yli 2 700-vuotiasta villiä, viljeltävän teepensaan kanssa samaan teekasvien heimoon (Theaceae) kuuluvaa 25,6 metriä korkeaa lähisukulaispuun (Camellia taliensis)[8] yksilöä Kiinan eteläisen Yunnanin maakunnan Pu’erin prefektuuritason kaupungin Ailao-vuorella (Ailao Shan), noin 2 450 metrin korkeudella.[4][9]
Käsin kerättyjä Camellia taliensis -lajin villipuiden lehtiä käytetään nykyäänkin pu’er-teen raaka-aineena, ja näiden teelehtien hinta on markkinoilla 10–100 kertaa kasvatetun teepensaan lehtiä arvokkaampaa. Tästä syystä vanhojen Camellia taliensis -villipuiden kantoja on alettu pitää uhanalaisena.[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Rivers, M.C. & Wheeler, L.: Camellia sinensis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2019.2. 2018. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 29.7.2019. (englanniksi)
- ↑ Pesonen, Hannu: Kenia mullistaa teekaupan. Suomen Kuvalehti #9, 29.2.2008
- ↑ a b c Kevin Gascoyne, François Marchand, Jasmin Desharnais, Hugo Américi: Tea history terroirs varieties, s. 14–15 (aikajana), 20–22 (muunnokset, luokittelu) ja 39 (löytymismyytti). Firefly Books Ltd, 2014. ISBN 978-1-77085-319-5 (englanniksi)
- ↑ a b People’s Government of Pu ’er city, Yunnan province: Proposal of Candidate System For The Globally Important Agricultural Heritage Systems (GIAHS) Programme (pdf) (s. 2–5 (mm. kuva puuvanhuksesta) ja s. 52 (puu ZY2006-041 Qianjiazhai Tea Tree, Jiujia township, Zhenyuan: laji Camellia taliensis)) 19.4.2012. fao.org. Viitattu 31.3.2015. (englanniksi)
- ↑ Why was Pu'er named 'Tea Source of the World'? People's Daily Online (lähde). 6.11.2013. Ministry of Agriculture, agri.gov.cn. Arkistoitu 2.4.2015. Viitattu 31.3.2015. (englanniksi)
- ↑ Camellia sinensis (Linnaeus) Kuntze Flora of China, Vol. 12, sivut 373, 376, 377. 2007. Missouri Botanical Garden Press, St. Louis: efloras.org. Viitattu 28.3.2015. (englanniksi)
- ↑ 21b. Camellia sinensis var. pubilimba Hung T. Chang Flora of China, Vol. 12, sivu 377. Missouri Botanical Garden Press, St. Louis: efloras.org. Viitattu 31.3.2015. (englanniksi)
- ↑ a b Yang Liu, Shi-xiong Yang, Peng-zhang Ji & Li-zhi Gao: Phylogeography of Camellia taliensis (Theaceae) inferred from chloroplast and nuclear DNA: insights into evolutionary history and conservation (pdf) BMC Evolutionary Biology 2012, 12:92 doi:10.1186/1471-2148-12-92. 2012. biomedcentral.com. Viitattu 31.3.2015. (englanniksi)
- ↑ The 26 Mountains of Yunnan (Maininta Guinnessin ennätyksen kirjaan päässeestä teepuiden kuninkaasta kohdassa 17. Puerh Zhenyuan tea growing area) 2007. the-leaf.org. Viitattu 31.3.2015. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Laji.fi: Teepensas (Camellia sinensis)
- Tea Classification (Tea Research Association, India) (englanniksi) (tocklai.net)
- ITIS: Camellia sinensis (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Camellia sinensis (englanniksi)
- Flora of China: Camellia sinensis (englanniksi)
- Food Component Database (FooDB): Tea (Camellia sinensis) (englanniksi)
- Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Camellia sinensis (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Camellia sinensis (tea) (englanniksi)