Thailainen kirjaimisto
Thai-aakkostoa (ตัวอักษรไทย) käytetään thain kielen (ภาษาไทย) ja Thaimaan vähemmistökielten kirjoittamiseen. Kirjaimistoon kuuluu 44 merkkiä konsonanteille (พยัญชนะ), 28 merkkiä tai merkkiyhdistelmää vokaaleille (รูปสระ) ja neljä tooneille (วรรณยุกต์). Konsonantit seuraavat toisiaan vaakasuorasti vasemmalta oikealle, kun taas tavuun liittyvät vokaalimerkit asettuvat konsonanteista katsottuna ylös, alas, vasemmalle tai oikealle.
Toisin kuin latinalaisessa aakkostossa, thai-aakkostossa ei erotella isoja ja pieniä kirjaimia. Sanoja ei myöskään erotella toisistaan välilyönneillä, vaan kaikki sanat kirjoitetaan peräkkäin esim. kiinan tai japanin tapaan. Lauseiden erottimena välilyönti on yleinen.
Thai-aakkosissa on myös omat numeromerkit (ตัวเลขไทย), mutta arabialaisten numeroiden (ตัวเลขอารบิค) käyttö on nykyään hyvin yleistä.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Thai-aakkosto juontaa juurensa todennäköisesti vanhasta khmerin kielen (อักขระเขมร) kirjoituksesta, joka kuuluu intialaisen brahmi-kirjoituksen eteläisen muodon perillisiin. Kansanperinteen mukaan sen loi kuningas Ramkhamhaeng Suuri (พ่อขุนรามคำแหงมหาราช) vuonna 1283. Laon kielen merkistö on läheistä sukua thai-aakkosille.
Kirjaimet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tarvitset Unicode-merkistöä tukevan selaimen ja thain kieltä tukevan fontin nähdäksesi alla olevat thain kirjaimet.
Konsonantit พยัญชนะ
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aakkostossa on 44 konsonanttimerkkiä, joita käytetään thain kielen 21 konsonanttiäänteen merkitsemiseen. "Ylimääräisiä" kirjaimia käytetään sanskritin ja paalin kielen äänteille, jotka nykythain puhujat kuitenkin lausuvat omaperäisten äänteiden kaltaisesti. Monet samalla tavalla lausuttavat sanat eroavatkin vain kirjoituksessa. Konsonantit jakautuvat kolmeen luokkaan: matala, keskinen ja korkea. Konsonantin luokka määrittää monimutkaisten sääntöjen perusteella sitä seuraavan vokaalin toonin. 44 varsinaisen konsonantin lisäksi kirjaimistoon kuuluu neljä merkkiä, jotka nykythaissa lausutaan konsonantti-vokaali-yhdistelminä. Historiallisesti nämä edustavat sanskritissa ns. vokaalisia eli tavua kannattelevia konsonantteja.
Lukuisten samaa äännettä edustavien konsonanttimerkkien vuoksi kirjainten nimiin liitetään perinteisesti jokin thai-kielen sana, jossa tämä kirjain esiintyy. Esimerkiksi kirjaimen ข nimi on khoo khai (ข ไข่), jossa khoo on kirjaimen varsinainen nimi ja khai (ไข่) 'muna' on sana, jonka ensimmäinen kirjain on samainen ข. Kirjainten kanssa käytetyt esimerkkisanat ovat suhteellisen vakiintuneita, mutta jonkin verran vaihtelua esiintyy alueelta toiselle.
Alla olevassa taulukossa thai-kirjainten nimet on transkriboitu suomenkielistä lukijaa ajatellen. Lisäksi esitetään Thaimaassa virallisesti käytössä oleva RTGS-translitteraatiotapa sekä IPA-transkriptio. Useat konsonantit äännetään eri tavoin tavun alussa ja lopussa, minkä vuoksi kaikki kolme saraketta jakautuvat kahteen. Mikäli Loppu-sarakkeessa on pelkkä viiva, merkkiä ei käytetä tavun lopussa lainkaan. Kun kirjoitettu tavu loppuu konsonanttiyhdistelmään, vain ensimmäinen niistä lausutaan. Mahdollisia loppukonsonanttiäänteitä ovat 'k', 'm', 'n', 'ng', 'p' ja 't'. Luokkatunnuksina käytetään englanninkielisiä lyhenteitä L (matala), M (keskinen) ja H (korkea) niiden yleisyyden vuoksi muussa kirjallisuudessa.
Merkki | Nimi | Suom. | RTGS | IPA | Luokka | |||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Alku | Loppu | Alku | Loppu | Alku | Loppu | |||
ก | koo kai (kana) | k | k | k | k | k | k | M |
ข | khoo khai (muna) | kh | k | kh | k | kʰ | k | H |
ฃ | khoo khuat (pullo) [ei käytetä] | kh | k | kh | k | kʰ | k | H |
ค | khoo khwaai (vesipuhveli) | kh | k | kh | k | kʰ | k | L |
ฅ | khoo khon (ihminen) [ei käytetä] | kh | k | kh | k | kʰ | k | L |
ฆ | khoo rakhang (soittokello) | kh | k | kh | k | kʰ | k | L |
ง | ngoo nguu (käärme) | ng | ng | ng | ng | ŋ | ŋ | L |
จ | tšoo tšaan (lautanen) | tš | t | ch | t | tɕ | t | M |
ฉ | thšoo thšing (soittolautaset) | thš | - | ch | - | tɕʰ | - | H |
ช | thšoo thšaang (norsu) | thš | t | ch | t | tɕʰ | t | L |
ซ | soo soo (kettinki) | s | t | s | t | s | t | L |
ฌ | thšoo thšöö (puu) | thš | - | ch | - | tɕʰ | - | L |
ญ | joo jing (hieno nainen) | j | n | y | n | j | n | L |
ฎ | doo thšädaa (korkea juhlapäähine) | d | t | d | t | d | t | M |
ฏ | too patak (keihäs) | t | t | t | t | t | t | M |
ฐ | thoo thaan (alusta) | th | t | th | t | tʰ | t | H |
ฑ | thoo monthoo (tanssija) | th | t | th | t | tʰ | t | L |
ฒ | thoo phuthaau (vanha mies) | th | t | th | t | tʰ | t | L |
ณ | noo neen (noviisimunkki) | n | n | n | n | n | n | L |
ด | doo dek (lapsi) | d | t | d | t | d | t | M |
ต | too tau (kilpikonna) | t | t | t | t | t | t | M |
ถ | thoo thung (pussi) | th | t | th | t | tʰ | t | H |
ท | thoo thahaan (sotilas) | th | t | th | t | tʰ | t | L |
ธ | thoo thong (lippu) | th | t | th | t | tʰ | t | L |
น | noo nuu (rotta) | n | n | n | n | n | n | L |
บ | boo baimai (puunlehti) | b | p | b | p | b | p | M |
ป | poo plaa (kala) | p | p | p | p | p | p | M |
ผ | phoo phyng (mehiläinen) | ph | - | ph | - | pʰ | - | H |
ฝ | foo faa (kansi) | f | - | f | - | f | - | H |
พ | phoo phaan (astia) | ph | p | ph | p | pʰ | p | L |
ฟ | foo fan (hammas) | f | p | f | p | f | p | L |
ภ | phoo samphau (džonkki) | ph | p | ph | p | pʰ | p | L |
ม | moo maa (hevonen) | m | m | m | m | m | m | L |
ย | joo jak (jättiläinen) | j | j | y | y | j | j | L |
ร | roo ryä (soutuvene) | r | n | r | n | r | n | L |
ฤ | roo ry * | ry | - | rue | - | rɯ | - | - |
ฤๅ | roo ryy * | ryy | - | rue | - | rɯː | - | - |
ล | loo ling (apina) | l | n | l | n | l | n | L |
ฦ | loo ly * | ly | - | lue | - | lɯ | - | - |
ฦๅ | loo lyy * | lyy | - | lue | - | lɯː | - | - |
ว | woo wään (sormus) | w | w | w | w | w | w | L |
ศ | soo salaa (katos) | s | t | s | t | s | t | H |
ษ | soo rysii (erakkomunkki) | s | t | s | t | s | t | H |
ส | soo syä (tiikeri) | s | t | s | t | s | t | H |
ห | hoo hiip (laatikko) | h | - | h | - | h | - | H |
ฬ | loo tšulaa (leija) | l | n | l | n | l | n | L |
อ | oo aang (kulho) | ** | - | ** | - | ʔ | - | M |
ฮ | hoo nokhuuk (pöllö) | h | - | h | - | h | - | L |
* Konsonantti-vokaali-yhdistelmäkirjaimia, eivät minkään ryhmän jäseniä.
** Merkki osoittaa tavun alkamista vokaalilla (tai oikeastaan glottaaliklusiililla).
Vokaalit สระ
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Thai-kielen yksittäisvokaaleja ja diftongeja merkitään sekalaisin yhdistelmin merkkejä, jotka voivat asettua mille tahansa puolelle niitä ääntämyksessä edeltäviä konsonantteja (ylös, alas, oikealle tai vasemmalle). Yhdeksi vokaalimerkiksi laskettava kokonaisuus voi olla moniosainen siten, että yksi osa kirjoitetaan ennen konsonanttia, toinen konsonantin jälkeen ja joissakin tapauksissa vieläpä kolmas konsonantin yläpuolelle. Alla olevassa taulukossa konsonantin paikkaa esitetään viivalla (–). Käytettäessä kahta viivaa jälkimmäinen tarkoittaa tavun loppukonsonanttia. Konsonanttitaulukon tapaan tässä esitetään äänteiden suomalaiset vastineet, Thaimaassa virallinen RTGS-translitteraatio ja IPA-transkriptio. Lisäksi viimeisessä sarakkeessa on lueteltuna joitakin yleisesti käytössä olevia translitteraatiomuunnelmia.
Merkki | Nimi | Suom. | IPA | RTGS | Muunnelmia |
---|---|---|---|---|---|
– [avotavu] | (automaattinen ä) [ei kirjoiteta näkyviin] | ä | a | a | u |
– – [umpitavu] | (automaattinen o) [ei kirjoiteta näkyviin] | o | o | o | |
–รร– | roo han * | a | ɑ | a | u |
–ว– | woo wään * | ua | ua | ua | uar |
–อ | sara oo * | oo | ɔː | o | or, aw, ow |
–ะ | sara a | a | aʔ | a | u |
–ั – | mai han-aakaat | a | ɑ | a | u |
–ัว | sara uaa | uaa | ua | ua | ewer |
–ัวะ | sara ua | ua | uaʔ | ua | ewer |
–า | sara aa | aa | aː | a | ar, aa |
–ำ | sara am | am | ɑm | am | um |
–ิ | sara i | i | i | i | |
–ี | sara ii | ii | iː | i | ee, ii, y |
–ึ | sara y | y | ɯ | ue | eu, uh |
–ื | sara yy | yy | ɯː | ue | eu |
–ุ | sara u | u | u | u | oo |
–ู | sara uu | uu | uː | u | oo, uu |
เ– | sara ee | ee | eː | e | ay, a, ae, ai |
เ–็ – | sara e | e | e | e | |
เ–ะ | sara e | e | eʔ | e | eh |
เ–อ | sara öö | öö | ɤː | oe | ur, eu, u |
เ–อะ | sara ö | ö | ɤʔ | oe | eu, u |
เ–ิ – | sara ö | ö | ɤ | oe | eu, u |
เ–า | sara au | au | aw | ao | aw, ow |
เ–าะ | sara o | o | ɔʔ | o | orh, oh, or |
เ–ีย | sara iia | iia | ia | ia | ear, ere |
เ–ียะ | sara ia | ia | iaʔ | ia | iah, ear |
เ–ียว | sara iou | iou | io | iao | iow |
เ–ือ | sara yyä | yyä | ɯːa | uea | eua, ua |
แ– | sara ää | ää | ɛː | ae | a, e |
แ–ะ | sara ä | ä | ɛʔ | ae | aeh, a |
โ– | sara oo | oo | oː | o | or, oh |
โ–ะ | sara o | o | oʔ | o | oh |
ใ– | sara ai mai muan | ai | ɑj | ai | ay, y |
ไ– | sara ai mai malai | ai | ɑj | ai | ay, y |
* Vokaali tai diftongi, joka kirjoitetaan konsonanttimerkein.
Lisämerkit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Thain kirjoituksessa konsonantin luokka määrää yleensä sitä seuraavan vokaalin toonin. Kuitenkin kielessä tulee vastaan tilanteita, joissa tavun toonia ei voida yksiselitteisesti tulkita pelkän konsonantin perusteella. Tällöin merkitään eräänlainen numero toonimerkkinä konsonantin päälle. Merkkien nimetkin on johdettu sanskritinkielen sanoista 'yksi, kaksi, kolme ja neljä'. Thaiksi äänenkorkeusmerkkejä nimitetään วรรณยุกต์ (van-na-juk).
Lisäksi kirjaimistoon kuuluu kaksi muuta merkkiä, jotka muuten muokkaavat niihin liittyvän vokaalin tai konsonantin lausumista. Kaikki merkit esitetään suhteutettuna konsonanttiin koo kai ก.
Merkki | Nimi | Merkitys |
---|---|---|
ก่ | mai eek | toonimerkki |
ก้ | mai thoo | toonimerkki |
ก๊ | mai trii | toonimerkki |
ก๋ | mai tšattawaa | toonimerkki |
ก็ | mai taikhu | vokaalin lyhentäjä |
ก์ | mai thanthakhaat, mai kaaran | konsonantin hiljentäjä |
Muut merkit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Merkki | Nimi | Merkitys |
---|---|---|
ฯ | paijaan noi | lyhennysmerkki |
ฯลฯ | paijaan jai | jne. |
ๆ | mai jamok | edeltävän sanan toistomerkki |
Numeromerkit ตัวเลขไทย
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Thai numeromerkit. Arabialaiset merkit(1,2,3...) ovat jo nykyään yleisempiä. Vastaavasti luvut kymmenestä eteenpäin kirjoitetaan kahdella merkillä(๑๐). Numeromerkkejä käytetään sekä peruslukuina(kardinaali) sekä järjestyslukuina(ordinaali). Lausuttaessa numeroa järjestyslukuna lisätään merkin nimen alkuun ที่(thi). Esim. ที่หนึ่ง(thi nueng) on "ensimmäinen".
Merkki | Nimi | Merkitys |
---|---|---|
๐ | sun | nolla(0) |
๑ | nueng | yksi(1) |
๒ | song | kaksi(2) |
๓ | sam | kolme(3) |
๔ | si | neljä(4) |
๕ | ha | viisi(5) |
๖ | hok | kuusi(6) |
๗ | chet | seitsemän(7) |
๘ | paet | kahdeksan(8) |
๙ | kao | yhdeksän(9) |
Thai Unicode-koodein
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Thai-kielelle käytettävät Unicode-koodit ovat väliltä U+0E00 ... U+0E7F.
0 | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | A | B | C | D | E | F | ||
E00 | | ก | ข | ฃ | ค | ฅ | ฆ | ง | จ | ฉ | ช | ซ | ฌ | ญ | ฎ | ฏ | |
E10 | ฐ | ฑ | ฒ | ณ | ด | ต | ถ | ท | ธ | น | บ | ป | ผ | ฝ | พ | ฟ | |
E20 | ภ | ม | ย | ร | ฤ | ล | ฦ | ว | ศ | ษ | ส | ห | ฬ | อ | ฮ | ฯ | |
E30 | ะ | ั | า | ำ | ิ | ี | ึ | ื | ุ | ู | ฺ | | | | | ฿ | |
E40 | เ | แ | โ | ใ | ไ | ๅ | ๆ | ็ | ่ | ้ | ๊ | ๋ | ์ | ํ | ๎ | ๏ | |
E50 | ๐ | ๑ | ๒ | ๓ | ๔ | ๕ | ๖ | ๗ | ๘ | ๙ | ๚ | ๛ | | | | | |
E60 | | | | | | | | | | | | | | | | | |
E70 | | | | | | | | | | | | | | | | |