Thibaut I (Navarra)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Thibaut I:n sinetti

Thibaut I eli Thibaut (IV) de Champagne, "Trubaduuri"" tai Postuumi" (30. toukokuuta 12018. heinäkuuta 1253) oli Champagnen kreivi ja vuodesta 1234 Navarran kuningas Thibaut I.[1]

Hänen vanhempansa olivat Champagnen kreivi Thibaut III ja Navarran prinsessa Blanche (n. 1177–1229). Äiti toimi hänen sijaishallitsijanaan 21 vuoden ajan. Thibaut I sai olla kreivinä koko ikänsä; hänen isänsä Thibaut III ennätti kuolla juuri ennen hänen syntymäänsä. Hänellä oli myös vanhempi sisar Marie, joka kasvoi Ranskan kuningas Filip II:n hovissa.[1]

Avioliitot ja jälkeläiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Thibaut avioitui kolme kertaa.

Hän avioitui Metzin ja Dagsburgin kreivitär Gertrude von Dagsburgin (k. 1225) kanssa vuonna 1220[1] ja erosi tästä kaksi vuotta myöhemmin tultuaan täysi-ikäiseksi. Avioliitto oli lapseton. Gertrude oli trouvère, joka sävelsi runoja, jotka usein käsittelivät tarinoita ritarirakkaudesta.[2]

Toisen kerran hän avioitui vuonna 1222 Agnes de Beaujeu'n (k. 1231) kanssa.[1]

Heille syntyi ainakin yksi lapsi:

  • Blanche de Navarre (1226 – 12. elokuuta 1283), avioitui 1235 Bretagnen herttua Jean I:n kanssa

Thibaut avioitui kolmannen kerran Marguerite de Bourbonin (n. 1217–1256) kanssa.[1]

Heille syntyi kuusi lasta:

Thibaudilla oli ainakin kaksi avioliiton ulkopuolista tytärtä.

Tuntemattoman rakastajattaren kanssa hänellä oli:

  • Agnes, joka meni naimisiin Álvar Pérez de Azagran kanssa, Albarracínin neljännen herran kanssa.

Markiisitar López de Radan, Lope Díaz de Radan ja Narbonnen Brunisenden tyttären kanssa hänellä oli :

  • markiisitar Gil de Rada, joka meni naimisiin Pedro Fernándezin, Hijarin paronin, Aragonian kuningas Jaime I:n aviottoman pojan kanssa.

Kreivi ja ristiretkeläinen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hän johti Paronien ristiretkeksi kutsuttua ristiretkeä itään vuosina 12381240, joka ei ollut kovin menestyksekäs. Hän oli myös huomattava truveeri, jolta on säilynyt useita lauluja.[5]

Hänen setänsä Henrik II:n tyttäret Alix ja Philippa riitauttivat Champagnen kreivikunnan perinnön.[1] Thibaut IV väitti peusteettomasti tyttärien olevan äpäriä, koska heidän äitinsä Isabella I:n ensimmäinen avioliitto oli mitätöity puutteellisesti ja siksi laittomia perimään. Hän joutui kuitenkin korvaamaan serkkujensa Alixin ja Philippan perinnön huomattavalla summalla.[1]

  1. a b c d e f g Evergates, Theodore: The Aristocracy in the County of Champagne, 1100-1300. University of Pennsylvania Press, 2007. ISBN 978-0812201888. Ss. 36-37, 39, 248
  2. Deeming, Helen & Heijden, Frieda van der: Medieval Polyphony and Song. Cambridge University Press, 2023. ISBN 978-1-009-34083-0.
  3. Fray, Jean-Luc: Villes et bourgs de Lorraine: réseaux urbains et centralité au Moyen Âge, Presses Universitaires Blaise-Pascal, 2007. S. 270
  4. a b c George, Hereford Brooke: Genealogical tables illustrative of modern history. Oxford at the Clarendon Press, 1875. Taulukko XXV
  5. Musiikinhistoriaa verkossa - View muhi.siba.fi. Viitattu 10.9.2018.
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.