Torrefiointi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Torrefiointi (paahtaminen, ransk. torréfaction) on biomassan, kuten puun (hakkeen, sahan- tai kutterinpurun, ym.), joskus myös ruohon tai turpeen paahtamista hapettomissa olosuhteissa 220–300 °C:ssa eli mietoa pyrolyysiä. Prosessointilämpötilan puolesta torrefiointi luokitellaan kuivauksen (haihdutus) ja hiillytyksen väliin. Puun torrefioinnissa eli paahtamisessa puubiomassasta tuotetaan biohiiltä.

Torrefioinnissa massasta saadaan poistettua vesi ja osa ligniinistä sekä haihtuvia ainesosia ja uuteaineita (mm. sokeri). Torrefioitu massa on veden poistumisen myötä alkuperäistä kevyempää, poltettaessa vähemmän savuavaa ja sillä on alkuperäistä pienemmät hiukkaspäästöt. Torrefiointi parantaa massan lämpöarvoa [MJ/kg] noin 10–22 %, murskattavuutta sekä yleistä laatua. Lisäksi lisääntynyt veden hylkivyys (hydrofobisuus) parantaa syntyneen tuotteen säilyvyyttä. Torrefioitu massa on pääsääntöisesti alkuperäistä tummempaa.

Torrefioidun pelletin irtotiheys on noin 850 kg/irto-m³ ja tehollinen lämpöarvo noin 6,5 MWh/tonni. Tavallisen pelletin vastaavat arvot ovat noin 650 kg/irto-m³ ja noin 5,0 MWh/tonni. Torrefiointiin on jo tällä hetkellä olemassa useita eli teknologioita (TOP- ja Pechiney-prosessit, Torbed, TORSPYD sekä TIES-mikroaallot).

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]