Tuomo Puumala
Tuomo Puumala | |
---|---|
Kansanedustaja Tuomo Puumala |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 3. huhtikuuta 1982 Kaustinen |
Poliitikko | |
Puolue | keskusta |
Asema |
kansanedustaja (2007–2019) sivistysvaliokunnan puheenjohtaja 2015–2019 |
Vaalipiiri | Vaasan vaalipiiri |
Kotipaikka | Kokkola |
Aiheesta muualla | |
Virallinen sivu | |
Tuomo Matti Oskari Puumala (s. 3. huhtikuuta 1982 Kaustinen) on suomalainen poliitikko, joka oli tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkosen valtiosihteeri Marinin hallituksessa[1] ja aiemmin myös Rinteen hallituksessa.[2] Hän oli kansanedustaja 2007–2019 ja toimi sivistysvaliokunnan puheenjohtajana 2015–2019.[3]
Puumala valittiin kansanedustajaksi 7 335 äänellä Vaasan vaalipiiristä maaliskuun 2007 eduskuntavaaleissa. Puumala uusi paikkansa vuosien 2011 ja 2015 eduskuntavaaleissa, mutta jäi varasijalle vuoden 2019 vaaleissa.
Nykyään hän toimii Veikkauksessa johtajana ja johtoryhmän jäsenenä.
Opinnot ja työuran alku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Puumala kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 2001. Hän valmistui yhteiskuntatieteen maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2010 pääaineenaan valtio-oppi. Puumalan pro gradu -tutkielma käsittelee eduskunnan budjettivaltaa.[4][5] Myöhemmin hän on julkaissut aiheesta myös Polemia-sarjan julkaisun yhdessä yhteiskuntatieteiden tohtori Anne Luomalan kanssa.[6]
Ennen valintaansa eduskuntaan Puumala työskenteli toimittajana Kokkola-lehdessä ja Perhonjokilaaksossa ja teki opettajan sijaisuuksia vuoteen 2003 asti.[7]
Poliittinen ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Puumala toimi Keskustanuorten puheenjohtajana vuosina 2005–2009, keskustan varapuheenjohtajana vuosina 2008–2012 ja keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtajana 2012–2015.[3]
Kokkolan kaupunginvaltuustoon Puumala valittiin vuonna 2000. Puumala toimi valtuuston puheenjohtajana vuosina 2007–2008 ja Keski-Pohjanmaan maakuntahallituksen puheenjohtajana vuosina 2011–2013.[3]
Huhtikuussa 2012 Puumala ilmoitti pyrkivänsä keskustan puheenjohtajaksi.[8] Vaalikampanjassaan hän käytti hyväksi vaatimatonta taustaansa esiintyen alkiolaisen linjan palauttajana[9]. Rovaniemen puoluekokouksessa 9. kesäkuuta 2012 järjestetyn puheenjohtajavaalin toisella kierroksella hän sijoittui toiseksi äänin 1251–872, kun puheenjohtajaksi valittiin ensimmäisen kauden kansanedustaja Juha Sipilä.[10] Ensimmäisellä kierroksella Puumala sai 659 ääntä ja Sipilä 961 ääntä. Paavo Väyrynen sijoittui puheenjohtajavaalissa kolmanneksi 493 äänellä ja Timo Kaunisto neljänneksi 26 äänellä.[11]
Puumala jätti vuonna 2013 lakialoitteen, jossa lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä olisi säädetty rikos, joka ei vanhene koskaan.[12] Lakialoitteen allekirjoitti Puumalan lisäksi 105 kansanedustajaa. Aloite lähetettiin lakivaliokuntaan ja se raukesi.[13]
Puumala valittiin vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 7 762 äänellä kansanedustajaksi kolmennelle kaudelleen[14]. Hän toimi vuoden 2015 hallitusneuvotteluissa koulutuksen ja osaamisen työryhmän puheenjohtajana[15].
Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Puumala keräsi kaikkiaan 5 078 ääntä. Äänisaalis ei riittänyt valituksi tulemiseen.[16] Puumala nimitettiin tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososen valtiosihteeriksi Rinteen hallitukseen.[2] Nimityksen myötä hän jätti Kokkolan kaupunginvaltuuston työkiireisiin vedoten.[17] Puumala nimitettiin myöhemmin samaan tehtävään Marinin hallitukseen.[1]
Puumala ilmoitti elokuussa 2022, että hän ei osallistu vuoden 2023 eduskuntavaaleihin.[18] Hän aloitti työt Veikkauksen johtajana ja johtoryhmän jäsenenä syyskuussa 2023.[19] Puumala vastaa johtajana datasta, analytiikasta ja asiakaspalvelusta.
Poliittinen linja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuomo Puumalasta vuonna 2012 Vihreä Lanka -lehteen tehtyä juttua varten monet Puumalan kanssa työskennelleet haastateltavat kuvailivat häntä hyväksi puhujaksi, mutta liiankin mukavaksi.[20] Politiikan kommentaattori Jussi Lähde piti Puumalan vuoden 2012 puoluekokouspuhetta parhaana koskaan kuulemanaan puoluekokouspuheena[21]. Keskustan sisällä hän kuuluu arvoliberaaliin siipeen[20].
Puumala on keskittynyt erityisesti sivistyspolitiikkaan. Hänestä vuonna 2012 Vihreään Lankaan tehtyä juttua varten monet Puumalan kanssa työskennelleet haastateltavat kuvailivat hänen olevan keskustan sisällä enemmän kallellaan vasemmalle kuin oikealle.[20] Hän on toiminut sivistysvaliokunnan jäsenenä koko kansanedustajan uransa ajan[3]. Puumala on johtanut keskustan koulutuspoliittista valmistelutyötä.milloin?
Kansalaisaloite samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimiseksi keräsi vuonna 2013 vaadittavat 50 000 nimeä ja se vietiin eduskuntakäsittelyyn seuraavan vuoden alussa. Kun kansalaisaloitteen kohtalosta äänestettiin eduskunnassa, Puumala äänesti tasa-arvoisen avioliittolain puolesta[22]. Hän ei kuitenkaan allekirjoittanut jo aiemmin, helmikuussa 2012, tehtyä lakialoitetta tasa-arvoisen avioliittolain puolesta[23].
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuomo Puumala on ollut naimisissa vuodesta 2010 ja hänellä on yksi lapsi.[24]
Puumala on pelannut koripalloa nuorten SM-tasolla.[25] Hän ilmoittaa suosikeikseen urheilussa kotikaupunkinsa Kokkolan joukkueet, Suomen maajoukkueet, suomalaiset urheilijat ja Tottenham Hotspurin. Puumala kertoo kotisivuillaan harrastavansa tennistä, koripalloa, lenkkeilyä, lukemista, elokuvia, teatteria ja hyvää ruokaa.[26]
Vaalimenestys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
|
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Tiede- ja kulttuuriministeri Valtioneuvosto. Arkistoitu 26.6.2022. Viitattu 26.6.2022.
- ↑ a b Valtiosihteerit Valtioneuvosto. Arkistoitu 31.8.2019. Viitattu 15.9.2019.
- ↑ a b c d Tuomo Puumala www.eduskunta.fi. Viitattu 25.4.2016.
- ↑ Tuomo Puumala teki gradunsa budjettikäsittelystä Suomenmaa. 3.6.2010. Arkistoitu 8.8.2014. Viitattu 26.2.2011.
- ↑ Puumala kohentaisi kansanedustajan budjettivaltaa Pohjolan Sanomat. 2.6.2010. Viitattu 26.2.2011.
- ↑ Puumala ja Luomala peräävät budjettivaltaa vaaleilla valituille | Kaks.fi Kaks.fi. Viitattu 25.4.2016.
- ↑ Tuomo Puumala / Keskustan eduskuntaryhmä Eduskunta.fi. 14.5.2012. Eduskunta. Viitattu 12.6.2012.
- ↑ Tuomo Puumala pyrkii keskustan puheenjohtajaksi Helsingin Sanomat. 12.4.2012. Arkistoitu 13.4.2012. Viitattu 12.4.2012.
- ↑ Tuomo Puumala nousemassa puheenjohtajaksi Karjalainen.fi. Arkistoitu 8.5.2016. Viitattu 25.4.2016.
- ↑ Juha Sipilä keskustan puheenjohtajaksi 9.6.2012. Yle. Viitattu 9.6.2012.
- ↑ Sipilä ja Puumala toiselle kierrokselle Yle Uutiset. Viitattu 25.4.2016.
- ↑ Lakialoite 35/2013 vp eduskunta.fi. Viitattu 25.4.2016.
- ↑ Lakialoite: Laki rikoslain 8 luvun 1 §:n muuttamisesta – Käsittelytiedot Eduskunta. Viitattu 6.5.2019.
- ↑ a b c d e f g h i j k Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat (Valitse vaalit.) pxdata.stat.fi. Viitattu 9.7.2020.
- ↑ Hallitusneuvottelujen kokoonpano Valtioneuvosto.
- ↑ Vaasan vaalipiiri
- ↑ Ari Vihanta: Pitkän linjan poliitikot Jutta Urpilainen ja Tuomo Puumala jättävät Kokkolan kaupunginvaltuuston Yle Uutiset. 5.12.2019. Viitattu 9.7.2020.
- ↑ Tuomo Puumala ei lähde ehdokkaaksi eduskuntavaaleissa: "Vaikea ja haikea päätös" Yle Uutiset. 24.8.2022. Viitattu 14.11.2022.
- ↑ Veikkauksen johtoryhmä uudistuu osana yhtiön kasvustrategiaa | Veikkaus Oy www.sttinfo.fi. Viitattu 22.10.2023.
- ↑ a b c Vahti, Jukka: Tupaillan kuningas Vihreä Lanka. 25.5.2012. Arkistoitu 30.12.2018. Viitattu 29.12.2018.
- ↑ Jussi Lähde: Keskustan pj-ehdokkaiden puheet, Sipilä suoriutui, Puumala liekeissä! aamulehdenblogit.ning.com. Arkistoitu 3.6.2016. Viitattu 25.4.2016.
- ↑ Omantunnon mukaan Tuomo Puumala. Arkistoitu 31.5.2016. Viitattu 25.4.2016.
- ↑ Lakialoite 2/2012 vp 8.2.2012. Eduskunta. Viitattu 29.12.2018.
- ↑ Eduskunnan kuopus vihille. Ilta-Sanomat. 27.1.2010. Arkistoitu 25.4.2016. Viitattu 25.4.2016.
- ↑ Lappalainen, Tuomo: Eduskunnassa vaikuttaa urheilupuolue – joka kolmannella kansanedustajalla on urheilutausta 18.3.2013. Suomen Kuvalehti. Viitattu 6.9.2017.
- ↑ Henkilötiedot Tuomo Puumala. Arkistoitu 6.9.2017. Viitattu 6.9.2017.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tuomo Puumala Wikimedia Commonsissa
- Tuomo Puumalan kotisivu (Arkistoitu – Internet Archive)
- Tuomo Puumala Suomen kansanedustajat. Eduskunta.