Valevilja

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kvinoa ei ole heinäkasvi kuten varsinaiset viljakasvit, joten se on valevilja. Sitä on käytetty viljan kaltaisena ravintokasvina noin 6000 vuotta.

Valevilja on muuhun heimoon kuin heinäkasveihin kuuluva viljelyskasvi, jonka siemeniä käytetään ravinnoksi viljan jyvien tapaan.[1] Sellaisia ovat tattari, kvinoa ja amarantti. Valevilja ei ole heinäkasvi, joten se ei täytä viljan määritelmää, vaan täten on ns. pseudo- eli valevilja. Lisäksi viljellään myös ns. palkoviljoja, jotka ovat hernekasveja. Käsite "vilja" viitaakin lähinnä kasvin käyttöön ja viljelyyn viljanomaisesti.[2]

Yleisiä valeviljoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valeviljojen tuotanto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taulukossa kahden merkittävimmän valeviljan tattarin ja kvinoan tuotanto vuosina 1961 [3] ja 2010, 2011, 2012, 2013.[4]

Valevilja Koko maailman tuotanto
(miljoonaa tonnia)
Huomioita
2013 2012 2011 2010 1961
Tattari 2.5 2.3 2.3 1.4 2.5 Tattaria käytetään yleisesti Euraasiassa sekä pienemmissä määrin Yhdysvalloissa ja Brasiliassa. Tavallisesti pannukakkujen, puurojen ja nuudeleiden valmistukseen.
Kvinoa 0.10 0.08 0.08 0.08 0.03 Kvinoaa on perinteisesti viljelty Andeilla, mutta sen viljely on viime vuosikymmeninä levinnyt eri puolille maailmaa.
  1. Astronauttien superruoka sopeutui Suomen ilmastoon (”Kvinoa on viljan tavoin käytettävä kasvi, mutta se ei ole vilja vaan niin sanottu valevilja.”) Yle Uutiset. 6.9.2013. Viitattu 7.2.2018.
  2. Glossary of Agricultural Production, Programs and Policy. 4th Edition University of Arkansas Division of Agriculture. Arkistoitu 14.2.2007. Viitattu 12.6.2020. (englanniksi)
  3. 1961 joka on varhaisin vuosi FAO:n tilastoissa.
  4. ProdSTAT FAOSTAT. Arkistoitu 10.2.2012. Viitattu 26.12.2006.