Kuznetsov ei toiminut koskaan pitkäaikaisesti virassaan, sillä hänet oli valittu väliaikaiseksi korkeimman neuvoston puhemiehistön puheenjohtajaksi ja valtionpäämieheksi. Syyt tähän olivat vuonna 1982 Leonid Brežnevin kuolema, vuonna 1984 Juri Andropovin kuolema ja vuonna 1985 Konstantin Tšernenkon kuolema. Uransa aiemmassa vaiheessa Kuznetsov toimi Neuvostoliiton varaulkoministerinä vuosina 1955–77. Hänet valittiin 7. lokakuuta 1977 Neuvostoliiton ensimmäiseksi varapresidentiksi[2].
Insinööriksi kouluttautunut Kuznetsov liittyi kommunistiseen puolueeseen 1927. Työskenneltyään monien tehtaiden johdossa hän sai 1940 nimityksen valtion suunnitteluelimen varapuheenjohtajaksi. Sodan aikana hän palveli puolustuskomiteassa. Vuosina 1944–1954 Kuznetsov oli Neuvostoliiton ammatillisen järjestön puheenjohtaja ja Maailman ammattiyhdistysten liiton WFTU:n varapuheenjohtaja. Vuonna 1954 hänet nimitettiin suurlähettilääksi Pekingiin ja 1955 varaulkoministeriksi.[3]
.jpg)
.svg){kind=small}
