Verkkosaari (Helsinki)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Verkkosaari
Nätholmen
Asuinrakennuksia Verkkosaaressa syksyllä 2022.
Asuinrakennuksia Verkkosaaressa syksyllä 2022.
Kaupunki Helsinki
Suuralue Keskinen suurpiiri
Osa-alueet osa Kalasataman osa-aluetta
Postinumero(t) 00580[1]
Lähialueet Hermanninmäki, Hermanninranta, Sörnäistenniemi, Suvilahti, lahden toisella puolen Kulosaari

Verkkosaari (ruots. Nätholmen) on Kalasatamaan kuuluva asuinalue Vanhankaupunginselän rannalla Helsingin itäisessä kantakaupungissa. Se muodostaa Kalasataman osa-alueen yhdessä eteläisemmän Sörnäistenniemen, Suvilahden sekä Kalasataman keskuksen eli tornitalokorttelin kanssa. Verkkosaarta rajaavat etelässä Työpajankatu, lännessä ja pohjoisessa Vanha talvitie, joka toimii rajana Hermannin kaupunginosan ja Verkkosaaren välillä.[2][3] Kalasatama kokonaisuudessaan kuuluu Sörnäisten kaupunginosaan.

Täyttömaalle rakennettu Verkkosaari oli vuosikymmeniä Sörnäisten sataman aluetta ja pienteollisuusaluetta, mutta satamatoimintojen poistuttua asuinrakentaminen käynnistyi 2010-luvulla. Valmistuessaan Verkkosaaresta tulee noin 6 000 asukkaan asuinalue ravintoloineen ja palveluineen.[4] Rakentaminen etenee alueen eteläosasta pohjoisemmaksi sekä asunto- että katurakentamisen osalta.[5] Kokonaisuuden on tarkoitus valmistua vuonna 2028.[2]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oy Sörnäs Ab:n omistama saha Isossa Verkkosaaressa vuonna 1925, kolme vuotta ennen laitoksen paloa.

Koko nykyisen Verkkosaaren ympäristö on entistä merenpohjaa, jota on täytetty 1840-luvulta alkaen.[6] Alkuperäinen rantaviiva kulki Hermannin rantatien kohdalla, ja Verkkosaari oli alun perin kaksi vierekkäistä saarta: pohjoisempi Iso Verkkosaari ja eteläisempi Pieni Verkkosaari.[6][7] Saaria käytettiin aluksi kesälaitumena karjalle, joka kuljetettiin niille veneillä.[6] Vuonna 1888 Isoon Verkkosaareen perustettiin höyrysaha, ja vuosisadan vaihteessa saareen pääsi puusiltaa pitkin.[6] Sahalaitoksen rakennukset paloivat vuonna 1928.[6] Sahatoiminta jatkui pienimuotoisena 1950-luvulle asti.[8]

Aluksi saaret yhdistettiin pienellä maakannaksella toisiinsa, mutta maa-alueen teollista käyttöä haluttiin tehostaa entisestään, ja niinpä 1930-luvulla aloitettiin täyttötyöt saarten liittämiseksi mantereeseen. 1960-luvulle tultaessa Verkkosaaren alue ja Sörnäistenniemi oli yhdistetty täyttömaalla toisiinsa.[9] Hieman pohjoisempana oli vielä kolmas saari, Kyläsaari, joka sekin yhdistettiin mantereeseen ja kuuluu nykyään Hermannin kaupunginosaan.

Ilmakuva Verkkosaaresta vuonna 1998. Hermannin rantatien ja varastorakennusten välissä kulkee Sörnäisten satamarata.

Sörnäisten satamatoiminnot siirrettiin vastavalmistuneeseen Vuosaaren satamaan marraskuussa 2008, minkä jälkeen Kalasatamaa alettiin rakentaa kantakaupunkimaiseksi asuin- ja palvelualueeksi.

Vuonna 2009 Verkkosaaressa sijainneeseen vanhaan konttiterminaalirakennukseen perustettiin autonominen Sosiaalikeskus Satama, jonka tilat kaupunki vuokrasi talonvaltaajille. Talonvaltaajien avustamina Itä-Euroopasta saapuneet romanit perustivat asuntovaunuleirin sosiaalikeskuksen edustalle, mihin reagoitiin voimakkaasti kaupungin ja median puolelta. Kaupunki etsi erilaisia keinoja leirin poistamiseen, mutta lopulta asia ratkaistiin tekemällä päätös rakennuksen purkamisesta. Vuokrasopimus purettiin, ja poliisi hääti rakennukseen jääneet talonvaltaajat ja romanit elokuussa 2011.[10][11]

Rakentaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pohjoisemman Verkkosaaren rakennustyömaata esirakentamisvaiheen aikana vuonna 2020. Verkkosaarenkatu (keskellä) jakaa rakennusvaiheessa eteläistä ja pohjoisempaa osaa.

Sörnäisten sataman lopettaessa toimintansa alettiin Kalasatamassa ensimmäiseksi rakentaa kauppakeskus Redin ympäristöä ja sen eteläpuolista Sörnäistenniemen asuinaluetta.[12] Verkkosaaren rakentaminen jaettiin kahteen osaan: eteläisempää osaa metroaseman kupeessa alettiin rakentaa jo vuonna 2015,[2] mutta pohjoisemman osan esirakentaminen aloitettiin vasta lokakuussa 2019.[8][13] Pohjoisempi osa säilyi pitkään joutomaana ja väliaikaistoimintojen käytössä.[14]

Alueelle tehtiin maankunnostustöitä ja rakennettiin uusia katuja, kunnallistekniikkaa ja rantamuuria.[13] Sahan ja satamatoimintojen jäljiltä pilaantunutta maata löytyi hyvin paljon ja sitä poistettiin satoja tonneja.[8] Alueen vanha maantäyttöaines on ollut suureksi osaksi jätejaetta, kuten puuta, lasia ja tiiltä.[6] Haitta-aineriskin takia asuntoihin ei suositella rakennettavan kellaritiloja.[6] Maanpintaa myös korotettiin puhtaalla aineksella noin kaksi metriä.[6] Pilaantuneen maan kunnostuskustannuksiksi arvioitiin 25 miljoonaa euroa.[6]

Täyttömaarakentamiselle tyypillisesti kaikki kadut rakennettiin paalulaatoille ja rakennukset paalutettiin.[8][15] Rakennussukeltajia käytettiin paljon.[8] Muutama talo on rakennettu ”kelluviksi” osittain meren päälle[8][15][16] ja paalutettu jopa 30 metrin syvyyteen.[17] Esirakennusvaihe pohjanvahvistuksineen ja rantarakenteineen oli kaupungille yli sadan miljoonan euron investointi, mikä on suuruusluokaltaan yhtä suuri kuin tonttitulojen arvo.[6]

Verkkosaaren eteläosan asuinrakentaminen valmistui vuonna 2022.[18] Pohjoisosan esirakentamisen oli alun perin tarkoitus jatkua lokakuuhun 2022[19], mutta urakka valmistui etuajassa joulukuussa 2021.[20] Ensimmäinen asuinrakentamishanke käynnistettiin kesällä 2022,[18] ja ensimmäiset asukkaat muuttavat uusiin asuntoihin vuonna 2024.[20] Pohjoisosan ensimmäinen valmistunut rakennus oli Verkkosaaren päiväkoti, joka avattiin helmikuussa 2023.[21][22] Arvioitu valmistumisaika koko Verkkosaarelle on vuosi 2028.[2]

Rakennukset ja ympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Asuinrakennus Kalasatamankadulla.
K-Kampus on Keskon pääkonttori. Taustalla rakentuva tornitalo Lumo One.

Koko alue on kaavoitettu tiiviiksi kantakaupungiksi[23], ja asuinrakennuksista tulee keskimäärin seitsemänkerroksisia.[6] Kerrostalojen seassa on kuitenkin muutamia matalia kaupunkipientaloja.[24] Verkkosaaren tontit tarkoitettiin alun perin omistuskerrostaloasunnoille[25], mutta lokakuussa 2023 alueelle alettiin rakentaa myös vuokra-asuntoja. Helsingin kaupungin asunnoille eli Hekalle tarkoitetut kaksi kerrostaloa, joissa on yhteensä 65 asuntoa, rakennetaan Pilkkikujalle.[26] Alueelle oli suunnitteilla myös Suomen ensimmäinen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille suunnattu yhteisöllinen kerrostalo.[25] Yksi kortteleista on niin kutsuttu viherkaupunkikortteli, jonka keskelle sijoitetaan metsäpuutarha.[27]

Merenrantaan rakennetaan rantapromenadi[28] ja pienvenesatama sekä varataan tilaa kelluvalle uimalalle.[6] Verkkosaareen tulee myös paljon ravintoloita ja liiketiloja.[6]

Verkkosaaren eteläosassa aivan Kalasataman keskuksen kupeessa Työpajankadulla sijaitsee Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus.[29] Se valmistui vuonna 2017, ja tilat on vuokrattu kaupungille vuoteen 2035 saakka. Keväällä 2019 Työpajankadun ja Hermannin rantatien kulmaan valmistui Keskon pääkonttori K-Kampus.[29]

Lähiympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Verkkosaarenkujan pohjoispuolella sijaitsee myös Sörnäisiin kuuluva Hermanninranta, jonka rakentaminen on aikataulutettu vuosille 2024–2031.[2] Hermanninrannan pohjoispuolella taas rakentuu Hermanniin kuuluva Kyläsaari vuosina 2029–2036. Alueita yhdistää toisiinsa suunnitellut rantapromenadit ja Hermannin rantapuisto, joista tulee osa Vanhankaupunginselän rantoja kiertävää julkista kävely- ja pyöräilyreittiä.[14] Verkkosaari avoimine rantapromenadeineen on merkittävä osa Vanhankaupunginselän rannalle kehittyvää uutta kaupunkirakennetta, joka alkaa Viikistä ja jatkuu Arabianrannan kautta Kalasatamaan.[6]

Kadut ja korttelit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Asuinrakennuksia Capellankujalla.

Eteläisemmän Verkkosaaren katuja metroaseman läheisyydessä ovat Capellanranta ja Capellankuja, Tukkutorinkuja, Työpajankatu ja Verkkosaarenkatu.[2] Rakennussuunnitelmassa Verkkosaarenkatu erottaa pohjoisemman ja eteläisemmän alueen toisistaan.[2] Pohjoispuolelle rakentuvia katuja ovat Kalasatamankatu, Jääkairankuja, Pilkkikuja, Pilkkikatu, Verkkoneula ja Verkkosaarenranta.[13] Lisäksi molempia osia halkovat pohjois–eteläsuunnassa Kalasatamankatu sekä Capellan puistotie, joka jatkuu metroaseman ohi etelään Isoisänsillan luokse.

Verkkosaarenrannan yhteyteen rakennetaan myös Neulansilmä-niminen katuaukio.[13] Syksyllä 2021 valmistui noin 200 metriä pitkiä ja 10 metriä leveä Verkkosaarenkanava. Sen vesisyvyys on noin 1,5 metriä.[30]

Berliinin ja Helsingin kaupunkien välisen yhteistyön muistamiseksi Verkkosaaren pohjoisosan korttelit on nimetty Berliinin kaupunginosien mukaan: Wedding, Pankow, Tegel, Charlottenburg, Mitte, Kreuzberg, Tempelhof ja Schöneberg.[6][31]

Verkkosaarenkanava on noin 200 metriä pitkä.

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalasataman metroasema on Verkkosaaren välittömässä läheisyydessä. Elokuussa 2024 liikennöinnin aloittanut Kalasatama–Pasila-raitiotie kulkee Verkkosaaren halki Hermannin rantatietä pitkin[32] Pasilan asemalle noin kymmenessä minuutissa.[33] Aluetta palvelevat tulevaisuudessa myös Helsingin polkupyöräbaanat: poikittaissuuntainen Itäbaana johtaa Kalasatamasta Teollisuuskatua pitkin Pasilaan, kun taas pohjois–eteläsuuntainen baana johtaa Capellan puistotietä ja Hermannin rantapuistoa pitkin kohti Arabianrantaa.[34][35]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Helsingin karttapalvelu (Postinumerojako) kartta.hel.fi. Viitattu 16.4.2021.
  2. ↑ a b c d e f g Kalasataman karttoja 1.6.2021. Helsingin kaupunki. Viitattu 16.3.2023.
  3. ↑ Helsingin karttapalvelu (Verkkosaarenkuja ja Vanha talvitie ovat osa-alueen rajalla) kartta.hel.fi. Viitattu 15.6.2021.
  4. ↑ Helsingin karttapalvelu (Liikennesuunnitelmakartta ilmoittaa Verkkosaaren etelä- ja pohjoisosan sekä metroaseman pohjoispuolisen Capellan puistotien kortteleiden asukaskapasiteeteiksi luvut 3 600, 1 300 ja 1 000.) kartta.hel.fi. Viitattu 16.4.2021.
  5. ↑ Sipilä, Petri: Verkkosaaren esirakentamista Finna. 29.10.2020. Helsingin kaupunginmuseo. Viitattu 16.4.2021.
  6. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Verkkosaaren pohjoisosa | Asemakaavan selostus (PDF) Helsingin kaupunki (hel.fi). 3.5.2016. Viitattu 16.4.2021.
  7. ↑ Helsingin karttapalvelu (Ortoilmakuva alueesta vuonna 1932) kartta.hel.fi. Viitattu 16.4.2021.
  8. ↑ a b c d e f Verkkosaaren uusi asuinalue laajenee mereen Helsingissä GRK Infra Oy (grk.fi). 27.10.2020. Viitattu 16.4.2021.
  9. ↑ Helsingin karttapalvelu (Ortoilmakuva alueesta vuonna 1964) kartta.hel.fi. Viitattu 16.4.2021.
  10. ↑ Oksanen, Kimmo: Helsinki hajottaa kerjäläisleirin Kalasatamassa Helsingin Sanomat. 24.10.2009. Viitattu 6.6.2021.
  11. ↑ Jokela, Maija: Kaupungin rajat. Sosiaalikeskus Satama, nuorisopolitiikka ja romanit Sosiologia-lehden blogi. 31.3.2017. Arkistoitu 29.8.2017. Viitattu 6.6.2021.
  12. ↑ Karttoja ja aikatauluja 2019. Helsingin kaupunki. Arkistoitu 16.4.2021. Viitattu 6.6.2021.
  13. ↑ a b c d Verkkosaaren pohjoisosan esirakentaminen alkaa Kalasatamassa Helsingin kaupunki (hel.fi). 14.10.2019. Arkistoitu 16.4.2021. Viitattu 16.4.2021.
  14. ↑ a b Verkkosaari kelluvat asunnot / Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen nro 11956 selostus (PDF) 9.12.2010. Helsingin kaupunki. Viitattu 13.7.2021.
  15. ↑ a b Kelluvat talot kestävät myrskyä – uutta kaupunkirantaa syntyy Helsinkiin 5 kilometriä: "Ainutlaatuista" Helsingin Uutiset (helsinginuutiset.fi). 20.9.2018. Viitattu 16.4.2021.
  16. ↑ Osittain meren päälle rakennettu Portus sai ensimmäiset asukkaansa Westpro (westpro.fi). 16.6.2020. Viitattu 16.4.2021.
  17. ↑ Osittain meren päälle rakennetun kerrostalon asukkailla on oma rantasauna, uimalaituri ja venesatama Kalasataman kupeessa – Tomi Sydänmaa osti asunnon heti sokkona Helsingin Sanomat (hs.fi). 16.7.2020. Viitattu 16.4.2021.
  18. ↑ a b Nihdin ja Verkkosaaren pohjoisosan ensimmäisten asuntojen rakentaminen on alkanut 17.10.2022. Helsingin kaupunki. Viitattu 18.10.2022.
  19. ↑ Helsingin Verkkosaaren esirakentamisurakka valmistui etuajassa grk.fi. 10.12.2021. GRK Infra Oy. Viitattu 11.12.2021.
  20. ↑ a b Verkkosaaren esirakentaminen valmistui etuajassa hel.fi. 8.12.2021. Helsingin kaupunki. Viitattu 11.12.2021.
  21. ↑ Verkkosaaren pohjoisosan ensimmäinen valmistunut rakennus on uusi päiväkoti 2.2.2023. Helsingin kaupunki. Viitattu 16.3.2023.
  22. ↑ Toimivaa yhteistyötä alusta asti – Verkkosaaren upouusi päiväkoti kerää kehuja huoltajilta ja henkilökunnalta 23.2.2023. Helsingin kaupunki. Viitattu 16.3.2023.
  23. ↑ Helsingin karttapalvelu (Näkymä Kalasatamasta yleiskaavassa) kartta.hel.fi. Viitattu 16.4.2021.
  24. ↑ Takala, Sami: Sörnäisten rantojen uusi ilme Helsingin Sanomat. 28.3.2023. Viitattu 4.4.2024.
  25. ↑ a b Karppi, Tiina: Helsinkiin suunnitellaan sateenkaaritaloa – sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöille tarkoitetussa talossa elettäisiin yhteisöllisesti Yle. 28.6.2021. Viitattu 29.6.2021.
  26. ↑ Pietiläinen, Jari: Hekalle kaksi uutta kerrostaloa Kalasatamaan: yhteensä 65 uutta vuokra-asuntoa Helsingin Uutiset. 28.9.2023. Viitattu 29.9.2023.
  27. ↑ Torvinen, Pekka: Kalasatamaan nousee hehkutettu viherkortteli: 192 asuntoa ja pihalle istutetaan metsä Helsingin Sanomat. 27.9.2021. Viitattu 28.9.2022.
  28. ↑ Yleisten töiden lautakunnan lausunto Sörnäisten (10.ko) asemakaavan muutoksesta (nro 12284), Verkkosaaren eteläosa Asiat | Päätökset. 27.1.2015. Helsingin kaupunki (dev.hel.fi). Viitattu 10.4.2021.
  29. ↑ a b Näin Kalasatamaa rakennetaan Uutta Helsinkiä. Helsingin kaupunki. Viitattu 13.7.2021.
  30. ↑ Rämö, Marjo: Helsingin arvoalueelle rakennettiin uusi kanava – Pituus 200 metriä Helsingin Uutiset. 3.10.2021. Viitattu 30.9.2022.
  31. ↑ Helsingin kaupunki: [https://www.hel.fi/static/kv/tontti/viherkortteli/Liite_20.pdf Verkkosaaren pohjoisosa: Korttelit 10613…18, 10651…58 ja 10660 - Suunnitteluohjeet talonrakentamista varten] hel.fi. 22.6.2020.
  32. ↑ Helsingin karttapalvelu (Raitiotien reitti liikennesuunnitelmakartassa) kartta.hel.fi. Viitattu 16.4.2021.
  33. ↑ Kalasataman raitioteiden yleissuunnitelma (PDF) dev.hel.fi. 2018. Helsingin kaupunkiympäristö. Viitattu 15.6.2021.
  34. ↑ Hermanninrannan suunnittelu käynnistyy − tavoitteena vehreä ja viihtyisä kaupunginosa hel.fi. 19.5.2021. Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala. Viitattu 13.7.2021.
  35. ↑ Baana (Baanaverkko karttasarjassa) Helsingin karttapalvelu. Viitattu 13.7.2021.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Verkkosaari_(Helsinki)&oldid=22874128”