Via Aemilia Scauri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Via Aemilia Scauri
Via Aemilia Scaurin sijainti Italiassa.
Via Aemilia Scaurin sijainti Italiassa.
Maa Rooman valtakunta
Pituus n. 476 km
Alkupiste Pisae
Reitti Luna – Genua - Vada Sabatia
Päätepiste Dertona (n. 401 km) tai
Placentia (n. 476 km)
Muodostettu n. 115109 eaa.

Via Aemilia Scauri oli roomalainen tie, joka kulki Italian luoteisosassa. Se johti Pisaesta Dertonaan ja Placentiaan.[1][2]

Via Aemilia Scaurin rakennutti Marcus Aemilius Scaurus kensorina ollessaan vuonna 115[2] tai 109 eaa. Tie nimettiin hänen mukaansa.[3] Nimellä Via Aemilia Scauri tie erotettiin tunnetummasta ja paljon aikaisemmin rakennetusta Via Aemiliasta.[1] Tieto rakennuttajasta on peräisin Aurelius Victorilta, joka kuitenkin vaikuttaa sekoittavan kyseiset kaksi tietä toisiinsa, mutta ei ole epäilystäkään, että hän puhuu Via Aemilia Scaurista.[1][4]

Strabon on ainoa antiikin aikainen kirjailija, joka mainitsee kummankin Via Aemilian ja tekee eron niiden välille. Hän sanoo, että Aemilius Scaurus rakensi oman Via Aemiliansa kuivattuaan Padus-joen eteläpuoliset suot, ja että se kulki Pisaen ja Lunan kautta Vada Sabatiaan ja sieltä Dertonaan.[1][5] Ei ole tietoa siitä, oliko ”toista Via Aemiliaa”, kuten Strabon sitä kutsuu, jo tuolloin jatkettu Placentiasta Dertonaan, vai rakennuttiko Scaurus myös kyseisen osuuden, mutta on selvää, että kyseinen yhteys muodostui viimeistään tuolloin.[1] Usein osuus luetaan osaksi Via Aemilia Scauria.[2]

Nimi Via Aemilia Scauri vaikuttaa jääneen vähitellen pois käytöstä, mahdollisesti siksi, että se sekaantui useamminkin Via Aemiliaan. Niin sen reitti alettiin itinerariumeissa lukea osaksi Via Aureliaa, ja tie voidaankin nähdä sen jatkeena.[1][6]

Via Aemilia Scauri alkoi Tyrrhenanmeren rannikolta Pisaesta, johon Via Aurelia päättyi, ja kulki ensin luoteeseen Genuaan, sitten länteen Vada Sabatiaan, ja sieltä koilliseen Dertonaan. Sieltä tie kulki (tai ainakin sillä oli yhteys) edelleen Placentiaan, jossa tie yhdistyi vanhempaan Via Aemiliaan.[1][6]

Via Aemilia Scaurin reitti.

Tien asemapaikat ja niiden väliset etäisyydet olivat:[1][6][7]

Kaupunki tai muu asema Nykyinen paikka Etäisyys edellisestä
mailia km (n.)[1][8]
Pisae Pisa
Fossae Papirianae 11 16,3
Taberna frigida 24 35,5
Luna Luni
Boacias 12 17,7
Bodetia 27 39,9
Tegulata 12 17,7
Delphinis 21 31,1
Genua Genova 12 17,7
Ad Figlinas 20 29,6
Hasta 13 19,2
Ad navalia 7 10,4
Alba Docilia 13 19,2
Savo Savona 10 14,8
Vada Sabatia Vado 9 13,3
Canalicum 12 17,7
Crixia 10 14,8
Aquae Statiellae Acqui Terme 30 44,4
Dertona Tortona 28 41,4

Tien yhteenlaskettu pituus Pisaesta Dertonaan laskettuna oli 271 roomalaista mailia eli noin 401 kilometriä. Jatko Placentiaan oli:[1][6][7]

Kaupunki tai muu asema Nykyinen paikka Etäisyys edellisestä
mailia km (n.)[1][8]
Dertona Tortona
Iria Voghera 10 14,8
Comeli magus (Cameliomagus) 16 23,7
Placentia Piacenza 25 37,0

Osuuden yhteenlaskettu pituus oli 51 mailia eli noin 75 kilometriä. Reitin kokonaispituus Pisaesta Placentiaan oli näin 322 mailia eli noin 476 kilometriä.[1][6][7]

  1. a b c d e f g h i j k l Smith, William: ”Via Aemilia Scauri”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  2. a b c Via Aemilia Scauri Pleiades. Viitattu 16.1.2023.
  3. Hornblower, Simon & Spawforth, Antony: The Oxford Classical Dictionary, s. 1594. (3rd ed.) Oxford University Press, 1996. (englanniksi)
  4. Aurelius Victor: De viris illustribus urbis Romae 72.
  5. Strabon: Geografika V s. 217.
  6. a b c d e Smith, William: ”Via Aurelia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  7. a b c Antonine Itinerary (Itinerarium Antonini Augusti) ToposText. Viitattu 16.1.2023.
  8. a b Etäisyystaulukot on muodostettu sovittamalla yhteen tietoja eri itinerariumeista. Kilometrilukemat on laskettu niiden ilmoittamista roomalaisista maileista. Sekä maili- että kilometrilukemat ovat summittaisia.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]