Vieki
| Vieki | |
|---|---|
 Viekijärven kirkko syksyllä 2021. |
|
| Kaupunki | Lieksa, vuoteen 1972 asti Pielisjärvi |
| Postinumero(t) | 81860 (Viekijärvi) |
Vieki on kylä Lieksan kaupungissa, Pohjois-Karjalassa, Viekijärven pohjoispäässä.[2][3] Järveen laskee pohjoisesta Viekijoki kylän läpi.[4] Hiukan laajemmalla Viekijärven alueella, johon kuuluu myös pieniä lähikyliä, asui vuonna 2022 noin 300 asukasta, joista alaikäisiä oli 21. Asukkaiden keski-ikä oli 57 vuotta. Työelämäsä viekijärveläisiä oli 81 ja työttöminä 15. Asuntoja Viekijärvellä oli 326, eli enemmän kuin asukkaita.[5]
Historiallisissa asiakirjoissa kylään viitataan: Wegi by (1589, 1590), Yli weehi (1631). Nimeä on vanhastaan taivutettu Vieki : Viessä, mutta nykyisin taivutusmuoto on useimmiten Viekissä. Kylä on nimetty vesistönimien perusteella.[2][3][6] Viekijärvi on saamelaisperäinen nimi; pohjoissaamen viehka tarkoittaa ’melko(inen), melko suuri’ ja inarinsaamen viehâ on merkitykseltään ’(talon) väki; voima, into’. Varmuutta ei ole, viittaako nimi järven kokoon; järvi on yli peninkulman pituinen.[2][6] Professori ja nimistöntutkija Alpo Räisäsen ainakin Pielisjärven ja Lieksan seuduilla on täytynyt olla saamelaisia ainakin vuoden 1000 tienoilta 1500-luvulle asti.[6]
Viekissä on kirkko, tsasouna ja kauppa.[7] Viekin koulu toimi vuosina 1938-2011. [8]Suuri osa asukkaista käy töissä kaupungeissa (Lieksan keskustassa tai Nurmeksessa), mutta osa työllistyy paikallisesti.[4] Viekissä on aktiivinen vapaapalokunta.[9][10] Siellä toimii myös nuorisoseura (Viekin Nuorisoseura ry), joka järjestää kylällä erilaisia tapahtumia. Kesäisin kesäteatteri ja Pelimannin Sävelin -koulutus järjestävät kesätapahtuman ja nuorille kesämuskarin.
Kylässä on muutama suuri maatila, jotka on tunnettu muun muassa ylämaankarjan ja villisikojen kasvatuksestaan sekä koneurakoinnistaan.[9] Viekissä on Lieksan kaupungin omistamia vuokra-asuntoja[11]
Viekijärven pyhäköt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Evankelis-luterilaisen Lieksan seurakunnan Viekijärven kirkko rakennettiin vuosina 1907–1911. Kirkkoon mahtuu noin tuhat henkeä. Kirkon suunnitteli rakennusmestari A. E. Ollilainen arkkitehti Frans Sjöströmin piirtämän Kurkijoen kirkon pohjalta. Goottilaispiirteisen kirkon tornin korkeus on 40 metriä.[12] Kirkko kuului aiemmin viekiläisten omalle Viekijärven seurakunnalle vuosina 1948 1999.[13] Kirkossa pidetään Lieksan Vaskiviikkojen konsertteja.
Joensuun ortodoksisella seurakunnalla on kylällä Pyhälle Nikolaokselle nimetty tsasouna.[14] Se vihittiin käyttöön syksyllä 1961. Rakennuksen esikuva oli luovutettuun Karjalaan jäänyt Suojärven Salonkylän tsasouna. Tsasounassa on Varpakylän kirkosta jatkossodan aikana tuotu Pyhän Nikolaoksen ikoni, jonka mukaan tsasouna on nimetty.[15]Tsasouna on ollut vähällä käytöllä seurakuntalaisten laskevan määrän takia ja sen myymistä tai jopa purkamista on pohdittu. Museovirasto on kuitenkin suhtautunut tähän lausunnoissaan kielteisesti, sillä se on nähnyt tsasounalla kulttuurihistoriallista ja maisemallista arvoa.[16]
Liikenneyhteydet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kylä sijaitsee Joensuu–Kontiomäki-radan varrella ja sen yhteydessä on Viekin rautatieasema. Jostain syystä se sai kuitenkin kylän nimestä poikkeavan kirjoitusasun Viekki. Asema sijaitsee todellisuudessa lähempänä lähellä Varpasen kyläkeskusta, mutta nimi Varpanen oli jo toisella rataosalla, joten kylä nimettiin viittaamaan Viekiin. Nykyinen asemarakennus on vuodelta 1970. Liikennepaikalla oli tavaraliikennettä vuoteen 2002 asti ja henkilöliikenne päättyi toukokuussa 1990.[17] Viekissä oli vuoteen 2022 asti pienlentokenttä harrastuskäyttöä varten[18].
Tunnettuja Viekissä syntyneitä tai asuneita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Anni Pölönen, kansanparantaja
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Sinustako jatkaja Viekin kyläkaupalle? Yrityspörssi | Myytävät yritykset | Business Joensuu Oy. Viitattu 27.10.2024.
- ↑ a b c Vieki (s. 502) Suomalainen paikannimikirja. Kotimaisten kielten keskus, kotus.fi. Viitattu 20.7.2021.
- ↑ a b Vieki (myös Asutusnimihakemiston sivulle linkitetty MML:n Nimistön tietokortti: Vieki) Asutusnimihakemisto. Kotimaisten kielten keskus, kotus.fi. Viitattu 20.7.2021.
- ↑ a b Arkistoitu kopio kylat.fi. Arkistoitu 19.7.2021. Viitattu 20.7.2021.
- ↑ Tilastokeskus: Tilastokeskus stat.fi. Viitattu 27.10.2024.
- ↑ a b c Vanhat paikannimet kielivät saamelaisesta menneisyydestä 18.5.2010. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 20.7.2021.
- ↑ Arkistoitu kopio kylat.fi. Arkistoitu 20.7.2021. Viitattu 20.7.2021.
- ↑ Valeria (toiminimi): Viekin koulu 1938-2011. Lieksa: Toiminimi Valeria, 2023. ISBN 978-952-69880-8-5 Teoksen verkkoversio (viitattu 27.10.2024).
- ↑ a b Siru Päivinen: Viekissä elää valtavaa väkeä 22.12.2013. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 20.7.2021.
- ↑ Viekin VPK rakentaa uusia tiloja 7.7.2017. maakaista.fi. Viitattu 20.7.2021.
- ↑ Vieki/ Kannelkoskentie 8 lieksankiinteistot.fi. Viitattu 29.10.2024.
- ↑ Pyhäköt Lieksan seurakunta, lieksanseurakunta.fi. Viitattu 20.7.2021.
- ↑ Lintunen, Sakari: Pakon edessä? Mikrohistoriallinen tutkimus Viekijärven lakkauttamisesta. Historian kandidaatintutkielma Helsingin yliopistossa., 2022. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Arkistoitu kopio Joensuun ortodoksinen seurakunta. Arkistoitu 10.11.2021. Viitattu 20.7.2021.
- ↑ Doukas, Dimi: Suomen ortodoksisia tsasounia, s. 78-79. tsasounia.fi, 2022.
- ↑ Lieksan lehti, 10.12.2019.
- ↑ Iltanen, Jussi: Radan varrella, s. 364-365. Karttakeskus, 2011.
- ↑ Lieksa-Nurmeksen lentopaikka on jäämässä aurinkovoimalahankkeen alle | lentoposti.fi www.lentoposti.fi. 20.11.2023. Viitattu 27.10.2024.
- Egyptinkorpi
- Hattusaari
- Hattuvaara
- Höntönvaara
- Hörhö
- Jaakonvaara
- Jamali
- Jongunjoki
- Kelvä
- Kitsinvaara
- Koli
- Kontiovaara
- Kuorajärvi
- Kylänlahti
- Lamminkylä
- Lapalie
- Louhivaara
- Matovaara
- Mätäsvaara
- Märäjälahti
- Nurmijärvi
- Ohtavaara
- Pankakoski
- Pankajärvi
- Puso
- Romppala
- Ruunaa
- Saarivaara
- Savijärvi
- Siikavaara
- Sikovaara
- Sokojärvi
- Sokovaara
- Uusikylä
- Varpanen
- Vieki
- Viensuu
- Vuonisjärvi
- Vuonislahti