Virtsaumpi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Virtsaumpi tai virtsaretentio on tila, jossa virtsarakkoon kertyy virtsaa, mutta sitä ei saada virtsatuksi[1].

Virtsaummen äärimmilleen täyttämä virtsarakko TT-kuvan poikittaisleikkeessä.

Virtsaummen vaikeus ja kulku vaihtelee paljon: täydellinen virtsaumpi voi kehittyä hyvin nopeasti (akuutti), mutta lievä virtsaumpi voi olla pitkäkestoinen (krooninen) tila. Virtsaummen riskiä lisäävät muun muassa 1) virtsateiden rakenteelliset tekijät (miehillä riski kymmenkertainen), 2) ikääntymiseen liittyvät muutokset, sekä 3) virtsateiden virtausesteitä aiheuttavat, 4) supistumisvoimakkuutta heikentävät ja 5) virtsaneritystä lisäävät tekijät. Erityisesti uusi ja äkillinen virtsaumpi aiheuttaa voimakkaan virtsaamistarpeen ja rakon venytyskivun, ja tila voi pitkittyessään aiheuttaa esimerkiksi rakon hermovaurioita tai vesimunuaisen.[1]

Virtsaumpi hoidetaan ensisijaisesti vapauttamalla virtsa rakosta kertakatetroimalla, mutta joissakin tilanteissa tarvitaan kestokatetrointia tai suprapubista kystostomiaa.[1]

Virtsaumpi on etupäässä miesten vaiva; virtsatien rakenteellisista eroista johtuen se on miehillä yli kymmenen kertaa yleisempi kuin naisilla[1]. Ikääntymisen ja ikään liittyvien muutosten seurauksena virtsaummen riski kasvaa voimakkaasti noin 40 ikävuoden jälkeen[2].

Virtsaummen syitä on helppo ymmärtää kolmen päämekanismin kautta: Virtsaumpi syntyy, jos 1) virtsarakko ei kykene supistumaan tarpeeksi voimakkaasti, 2) alemmissa virtsateissä on ulosvirtauspainetta suurempi virtauseste ja 3) virtsaa erittyy rakkoon tyhjenemistä nopeammin.

Virtausesteen voivat muodostaa[2]

Rakon supistumisvoimakkuutta taas voivat heikentää monet rakkolihakseen ja sen hermostolliseen säätelyyn vaikuttavat tekijät, kuten[2]

Kolmanneksi, virtsaneritystä voimakkaasti lisäävät tekijät, kuten alkoholijuomat ja nestehoito, voivat laukaista virtsaummen.[2]

Erityisesti uusi ja akuutti virtsaumpi aiheuttaa yleensä kovan virtsaamistarpeen ja rakon venytyskivun. Rakko näyttää ja tuntuu vatsalla kookkaalta ja pinkeältä. Pitkään kestänyt (tunneista vuorokausiin) ylivenytys voi aiheuttaa rakon hermoturvotusta ja hermovaurioita. Tämä heikentää rakon sensorista ja motorista toimintaa ja voi aiheuttaa virtsaamisvaivoja, mukaan lukien virtsankarkailua ja virtsaumpea. Pitkään koholla oleva paine rakossa voi aiheuttaa ylävirtsateissä virtsanjohtimien laajenemisen, vesimunuaisen (hydronefroosin) ja munuaisten vajaatoiminnan.[2]

Virtsaumpi vapautetaan välittömästi katetroimalla. Kertakatetroinnissa rakkoon työnnetään ohut letku (katetri) vain siksi ajaksi, kun rakosta tulee virtsaa. Kestokatetroinnissa katetri jätetään rakkoon pidempiaikaisesti. Suprapubisessa kystostomiassa katetri viedään rakkoon vatsanpeitteiden läpi häpyluun (lat. os pubis) yläpuolelta.

Katetrointi on suoritettava aseptisesti infektioiden ehkäisemiseksi. Lantion laskimoita puristava täysi rakko voidaan tyhjentää kokonaan, jos potilaalla ei ole vaikeaa sydämen vajaatoimintaa; tässä erityistapauksessa sydämeen palaava veritilavuus voi nousta liian nopeasti. Kertakatetrointi on ensisijainen menetelmä. Jos katetrointi ei onnistu virtsaputken kautta tai potilaalla on krooninen virtsaumpi, suprapubinen kystostomia on yleensä parempi vaihtoehto. Kroonisessa virtsaummessa voi kuitenkin joissakin tilanteissa kannattaa käyttää kestokatetria tai toistettua kertakatetrointia.[2]

Leikkauksen jälkeen rakko kannattaa katetroida jo tavanomaista vähemmillä aiheilla ja epävarmemmalla diagnoosilla.[2]

  1. a b c d Osmo Saarelma: Virtsaumpi Terveyskirjasto. 25.3.2021. terveyskirjasto.fi: Kustannus Oy Duodecim. [Wayback Machine Arkistoitu] 18.4.2021. Viitattu 17.4.2022.
  2. a b c d e f g Teuvo Tammela: ”Virtsaumpi, hemotamponaatio ja virtsarakon katetrointi”, Urologia. Kustannus Oy Duodecim, 2013. ISBN 978-951-656-578-4 Teoksen verkkoversio.
  3. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00140&p_haku=Kohdun%20laskeuma
  4. a b http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00183
  5. Markku Vaarala, Ilkka Perttilä ja Pekka Hellström: Botuliini auttaa myös urologisissa ongelmissa 2010. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. Viitattu 27.3.2013. suomi