Vladimir Arnold
Vladimir Igorevitš Arnold (ven. Влади́мир И́горевич Арно́льд, 12. kesäkuuta 1937 – 3. kesäkuuta 2010)[1] oli venäläinen matemaatikko.
Arnold syntyi Odessassa Ukrainassa ja valmistui vuonna 1959 Moskovan valtiollisesta yliopistosta, jonka professoriksi hänet vuonna 1965 valittiin. Hän oli Venäjän tiedeakatemian jäsen vuodesta 1990, ja hän oli myös Royal Societyn ulkomaalaisjäsen. Vuosina 1995–1998 Arnold toimi matemaatikkojen kansalaisjärjestön International Mathematical Unionin (IMU) varapuheenjohtajana.[2]
Arnoldille myönnettiin Leninin palkinto vuonna 1965 ja Wolfin palkinto 2001. Hän oli Moskovan matemaattisen seuran puheenjohtajana vuodesta 1996. Arnold tunnetaan kansainvälisesti muun muassa Kolmogorovin–Arnoldin–Moserin teoreemasta sekä kolmannentoista Hilbertin ongelman ratkaisusta 1957. Hänen mukaansa on nimetty myös ”Arnoldin kissa”.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Vladimir Igorevich Arnold Biography. School of Mathematics and Statistics (University of St Andrews, Scotland). Viitattu 16.11.2020. (englanniksi)
- ↑ IMU Executive Committee Organization. International Mathematical Union (IMU). Viitattu 23.1.2022. (englanniksi)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
