Vuokkokalat
Vuokkokalat | |
---|---|
Vuokkokala (Amphiprion ocellaris) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
Alaluokka: | Neopterygii |
Lahko: | Ahvenkalat Perciformes |
Heimo: | Koralliahvenet Pomacentridae |
Alaheimo: | Amphiprioninae |
Suku: |
Vuokkokalat Amphiprion Bloch & Schneider, 1801 |
Katso myös | |
Vuokkokalat (Amphiprion) on koralliahventen heimoon kuuluva meressä elävien kalojen suku. Siihen kuuluu noin kolmekymmentä lajia,[1] joista monia pidetään meriakvaarioissa. Akvaarioharrastuksessa vuokkokalat ryhmitellään värityksen mukaan.[2]
Vuokkokalat ovat pyöreämuotoisia, pystysuuntaan leveäraitaisia. Niiden väreissä on oranssia, valkoista ja mustaa, joskus sinistä ja punaistakin.
Vuokkokalat ovat saaneet nimensä siitä, että ne elävät symbioosissa merivuokon kanssa. Jollakin tavalla vuokkokala on immuuni isäntävuokkonsa polttaville lonkeroille - suojausmenetelmän biologian yksityiskohdat ovat vielä selvittämättä, mutta ne liittynevät vuokon ihoa suojaavaan limakerrokseen. On ehdotettu kahta päähypoteesia: joko vuokkokala saa aineita siirtymään vuokon suojalimasta omaan limakerroksensa hankaamalla itseään vuokon lonkeroita vastaan, tai kalan biokemia on sellainen, että se tuottaa suoja-aineita. On todennäköistä, että molemmilla mekanismeilla on osuutensa asiaan, ehkä jopa siten, että sellaiset lajit, jotka sopeutuvat vain yhteen merivuokkolajiin (esimerkiksi punavuokkokala kuplavuokkoon, käyttävät eri mekanismia kuin sellaiset, jotka voivat valita monesta isäntävuokkolajista (kuten seepravuokkokala)[3]
Vuokkokalat tunnetaan myös siitä, että ne voivat vaihtaa sukupuolta. Vastakuoriutuneet pikkukalat ovat kaikki koiraita. Yhdessä vuokossa elää hallitseva naaras ja koiras ja mahdollisesti joukko pienempiä koiraita. Naaras on kooltaan suurin ja hallitsee kaikkia muita, vahvin koiras rökittää puolestaan nuorempiaan. Jos naaras kuolee, suurin koiras muuttuu naaraaksi.[4]
Akvaarioissa yleisesti pidettyjä lajeja ovat[5]
- vuokkokala Amphiprion ocellaris
- naamiovuokkokala Amphiprion chrysopterus,
- seepravuokkokala Amphiprion clarkii,
- punavuokkokala Amphiprion frenatus,
- valko-otsavuokkokala Amphiprion leucokranos
- kiilavuokkokala Amphiprion percula
- nauhavuokkokala Amphiprion sandaracinos
Muita lajeja ovat
- kaarivuokkokala Amphiprion akallopisos
- tummavuokkokala Amphiprion allardi
- riuttavuokkokala Amphiprion akindynos
- keltavuokkokala Amphiprion bicinctus
- suruvuokkokala Amphiprion melanopus
- sitruunavuokkokala eli malediivienvuokkokala Amphiprion nigripes
- kaulusvuokkokala Amphiprion perideraion
- satulavuokkokala Amphiprion polymnus
- keltapyrstövuokkokala Amphiprion sebae
Samettivuokkokala (Premnas biaculeatus) muodostaa oman sukunsa Premnas. Molemmat suvut ovat kuitenkin samassa alaheimossa Amphiprionae.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Wilkerson, J.D.: Clownfishes - A Guide to Their Captive Care, Breeding & Natural History. Neptune City, NJ, USA: T.F.H Publications Inc., 2001. ISBN 1-890087-04-1
- ↑ ITIS (taksonomian lähde)
- ↑ WetWebMedia
- ↑ Wilkerson, s. 30
- ↑ Newcomb, D. and W. Fink. 2004. "Amphiprion ocellaris", Animal Diversity Web. 6.1.2009
- ↑ Meriakvaarion perustamismanuaali
- ↑ Fenner, B.: Premnas biaculeatus, The Maroon Clownfish Wet Web media
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Species in the genus Amphiprion. (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)