William B. Saxbe

William Bart Saxbe (24. kesäkuuta 1916 – 24. elokuuta 2010) oli yhdysvaltalainen republikaanisen puolueen poliitikko.

Saxbe syntyi Mechanicsburgissa, Ohiossa. Hän valmistui Ohio State Universitystä ja oli varsinaiselta ammatiltaan lakimies. Hän oli sekä toisen maailmansodan että Korean sodan veteraani.

Poliittinen ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saxbe oli ennättänyt jo saavuttaa merkittävän aseman oman osavaltionsa politiikassa ennen valintaansa Yhdysvaltain senaattiin, jossa hän istui vuosina 1969–1974. Hän oli lisäksi Nixonin ja Fordin aikainen oikeusministeri vuosina 1974–1975.

Oikeusministeriytensä jälkeen Saxbe oli vuoteen 1977 Yhdysvaltain suurlähettiläs Intiaan. Hän sai puolisonsa Ardath ”Dolly” Kleinhansin kanssa kaksi poikaa ja yhden tyttären.

Saxben mukaan on saanut nimensä yhdysvaltalaisessa poliittisessa kielenkäytössä käytetty termi ”Saxbe fix”.^[1]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

↑ David Forte: Constitutional Ineligibility: What Does the Emoluments Clause Mean? www.heritage.org. Viitattu 28.8.2010. (englanniksi)

Fordin hallitus (1974–1977)

Yhdysvaltain presidentti: Ford

n k m Hallitus

Varapresidentti	Nelson A. Rockefeller (1974–1977)

Ulkoministeri	Henry Kissinger (1974–1977)

Valtiovarainministeri	William E. Simon (1974–1977)

Puolustusministeri	James R. Schlesinger (1974–1975) Donald Rumsfeld (1975–1977)

Oikeusministeri	William B. Saxbe (1974–1975) Edward H. Levi (1975–1977)

Sisäministeri	Rogers Morton (1974–1975) Stanley K. Hathaway (1975) Thomas S. Kleppe (1975–1977)

Maatalousministeri	Earl Butz (1974–1976) John A. Knebel (1976–1977)

Kauppaministeri	Frederick B. Dent (1974–1975) Rogers Morton (1975–1976) Elliot Richardson (1976–1977)

Työministeri	Peter J. Brennan (1974–1975) John Thomas Dunlop (1975–1976) William Usery Jr. (1976–1977)

Terveys- ja opetusministeri	Caspar Weinberger (1974–1975) F. David Mathews (1975–1977)

Asunto- ja kaupunkikehityksen ministeri	James Thomas Lynn (1974–1975) Carla Anderson Hills (1975–1977)

Liikenneministeri	Claude Brinegar (1974–1975) William Thaddeus Coleman Jr. (1975–1977)

n k m Ministerin arvoiset virkamiehet

Budjettijohtaja	Roy Ash (1974–1975) James Thomas Lynn (1975–1977)

Kauppaedustaja	Frederick B. Dent (1975–1977)

YK-suurlähettiläs	John A. Scali (1974–1975) Daniel Patrick Moynihan (1975–1976) William Scranton (1976–1977)

Valkoisen talon kansliapäällikkö	Donald Rumsfeld (1974–1975) Dick Cheney (1975–1977)

Presidentin neuvonantaja	Anne L. Armstrong (1974) Dean Burch (1974) Kenneth Rush (1974) Robert T. Hartmann (1974–1977) John Otho Marsh Jr. (1974–1977) Rogers Morton (1976)

Valkoisen talon neuvonantaja	Philip W. Buchen (1974–1977)

Nixonin hallitus (1969–1974)

Yhdysvaltain presidentti: Nixon

n k m Hallitus

Varapresidentti	Spiro Agnew (1969–1973) Gerald Ford (1973–1974)

Ulkoministeri	William P. Rogers (1969–1973) Henry Kissinger (1973–1974)

Valtiovarainministeri	David M. Kennedy (1969–1971) John Connally (1971–1972) George P. Shultz (1972–1974) William E. Simon (1974)

Puolustusministeri	Melvin Laird (1969–1973) Elliot Richardson (1973) James R. Schlesinger (1973–1974)

Oikeusministeri	John N. Mitchell (1969–1972) Richard Kleindienst (1972–1973) Elliot Richardson (1973) William B. Saxbe (1974)

Ylipostimestari	Winton M. Blount (1969–1971)

Sisäministeri	Walter Joseph Hickel (1969–1970) Rogers Morton (1971–1974)

Maatalousministeri	Clifford M. Hardin (1969–1971) Earl Butz (1971–1974)

Kauppaministeri	Maurice Stans (1969–1972) Peter G. Peterson (1972–1973) Frederick B. Dent (1973–1974)

Työministeri	George P. Shultz (1969–1970) James D. Hodgson (1970–1973) Peter J. Brennan (1973–1974)

Terveys- ja opetusministeri	Robert Finch (1969–1970) Elliot Richardson (1970–1973) Caspar Weinberger (1973–1974)

Asunto- ja kaupunkikehityksen ministeri	George W. Romney (1969–1973) James Thomas Lynn (1973–1974)

Liikenneministeri	John A. Volpe (1969–1973) Claude Brinegar (1973–1974)

n k m Ministerin arvoiset virkamiehet

Budjettijohtaja	Robert P. Mayo (1969–1970) George P. Shultz (1970–1972) Caspar Weinberger (1972–1973) Roy Ash (1973–1974)

YK-suurlähettiläs	Charles Yost (1969–1971) George H. W. Bush (1971–1973) John A. Scali (1973–1974)

Presidentin neuvonantaja	Arthur F. Burns (1969) Daniel Patrick Moynihan (1969–1970) Bryce Harlow (1969–1970) Robert Finch (1970–1972) Donald Rumsfeld (1970–1971) Anne L. Armstrong (1973–1974) Dean Burch (1974) Kenneth Rush (1974)

n k m Yhdysvaltain oikeusministerit

Randolph Bradford Lee Lincoln Breckinridge Rodney Pinkney Rush Wirt Berrien Taney Butler Grundy Gilpin Crittenden Legaré Nelson Mason Clifford Toucey Johnson Crittenden Cushing Black Stanton Bates Speed Stanbery Evarts Hoar Akerman Williams Pierrepoint Taft Devens MacVeagh Brewster A. Garland Miller Olney Harmon McKenna Griggs Knox Moody Bonaparte Wickersham McReynolds Gregory Palmer Daugherty Stone Sargent W. D. Mitchell Cummings Murphy Jackson Biddle T. C. Clark McGrath McGranery Brownell Rogers Kennedy Katzenbach R. Clark J. N. Mitchell Kleindienst Saxbe Levi Bell Civiletti Smith Meese Thornburgh Barr Reno Ashcroft Gonzales Mukasey Holder Lynch Sessions Barr M. Garland

Auktoriteettitunnisteet

Kansainväliset	FAST ISNI VIAF WorldCat

Kansalliset	Israel Yhdysvallat

Henkilöt	US Congress

Muut	NARA SNAC

Tämä poliitikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

Poliittinen ura

Lähteet

Navigointivalikko

Haku