arvioverotus

Suomi

Substantiivi

arvioverotus

1. verottajan käyttämä menettely verovelvollisen tulon ja varallisuuden määräämiseksi silloin, kun veroilmoitusta ei ole annettu, se on puutteellinen tai sitä ei muuten voida käyttää verotuksen perusteena

Ääntäminen

• IPA: /ˈɑrʋioˌʋerot̪us/
• tavutus: ar‧vi‧o‧ve‧ro‧tus

Etymologia

yhdyssana sanoista arvio ja verotus

Käännökset

1. verottajan käyttämä menettely verovelvollisen tulon ja varallisuuden määräämiseksi silloin, kun veroilmoitusta ei voida käyttää verotuksen perusteena

englanti: assessment on the basis of estimated income ranska: imposition par évaluation d’office f.

ruotsi: beskattning enligt prövning, beskattning enligt uppskattning, skönstaxering saksa: Besteuerung nach Schätzung f.

Aiheesta muualla

• arvioverotus Kielitoimiston sanakirjassa