ensiapu

Suomi

Substantiivi

ensiapu (1-E)

1. hoito, jota annetaan esimerkiksi onnettomuuteen joutuneelle tai sairauskohtauksen saaneelle henkilölle välittömästi, ennen kuin potilas siirretään saamaan jatkohoitoa lääkäriltä tai sairaalasta; antajana monesti maallikko, jolla ei ole lääketieteellistä koulutusta
2. (epämuodollinen) sairaalan osasto, jossa hoidetaan akuutteja tapauksia

   Poikkeuksellisen liukas keli täytti ensiavun Tampereella – jopa kymmenen tarvitsee leikkauksen (yle.fi)

3. (kuvaannollisesti) alustava apu johonkin (mihin tahansa) asiaan

   ensiapu matematiikan tehtävän ratkaisemisessa

Ääntäminen

• IPA: /ˈensiˌɑpu/
• tavutus: en‧si‧a‧pu

Etymologia

• yhdyssana sanoista ensi ja apu

Käännökset

1. välitön hoito potilaalle

englanti: first-aid, first aid espanja: primeros auxilios m. katalaani: primers auxilis m. ruotsi: första hjälpen yl.

saksa: erste Hilfe f., Erstversorgung f. turkki: ilk yardım ukraina: перша допомога f. viro: esmaabi

Liittyvät sanat

• elvyttää, elvytys
• ensihoito

Yhdyssanat

• ensiapukurssi, ensiapulaukku, hätäensiapu

Aiheesta muualla

• ensiapu Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 3386 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa