epiikka
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- (kirjallisuustiede) kertomakirjallisuus
- Epiikka voi olla runomuotoista tai suorasanaista.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈepiːkːɑ/
- tavutus: e‧piik‧ka
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | epiikka | epiikat |
genetiivi | epiikan | epiikoiden epiikoitten epiikkojen (epiikkain) |
partitiivi | epiikkaa | epiikoita epiikkoja |
akkusatiivi | epiikka; epiikan |
epiikat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | epiikassa | epiikoissa |
elatiivi | epiikasta | epiikoista |
illatiivi | epiikkaan | epiikkoihin epiikoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | epiikalla | epiikoilla |
ablatiivi | epiikalta | epiikoilta |
allatiivi | epiikalle | epiikoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | epiikkana | epiikkoina epiikoina |
translatiivi | epiikaksi | epiikoiksi |
abessiivi | epiikatta | epiikoitta |
instruktiivi | – | epiikoin |
komitatiivi | – | epiikoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | epiika- | |
vahva vartalo | epiikka- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
[muokkaa]1. kertomakirjallisuus
Liittyvät sanat
[muokkaa]Sanueen sanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]Viitteet
[muokkaa]- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 14-A