gravitaatio
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]gravitaatio (3)
- (fysiikka) gravitaatiovuorovaikutus; yksi luonnon neljästä perusvuorovaikutuksesta, helposti havaittava luonnonilmiö, joka vaikuttaa massallisten kappaleiden välillä, vetää kaikkia massallisia kappaleita toisiaan kohti, mutta tieteen heikoimmin perusvuorovaikutuksista ymmärtämä
- Kappaleiden välisen gravitaatiovuorovaikutuksen voidaan ajatella syntyvän siten, että kappale M1 luo ympärilleen gravitaatiokentän, joka kohdistaa kentässä olevaan kappaleeseen M2 gravitaatiovoiman.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈgrɑʋiˌt̪ɑːt̪io/
- tavutus: gra‧vi‧taa‧ti‧o
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | gravitaatio | gravitaatiot |
genetiivi | gravitaation | gravitaatioiden gravitaatioitten |
partitiivi | gravitaatiota | gravitaatioita |
akkusatiivi | gravitaatio; gravitaation |
gravitaatiot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | gravitaatiossa | gravitaatioissa |
elatiivi | gravitaatiosta | gravitaatioista |
illatiivi | gravitaatioon | gravitaatioihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | gravitaatiolla | gravitaatioilla |
ablatiivi | gravitaatiolta | gravitaatioilta |
allatiivi | gravitaatiolle | gravitaatioille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | gravitaationa | gravitaatioina |
translatiivi | gravitaatioksi | gravitaatioiksi |
abessiivi | gravitaatiotta | gravitaatioitta |
instruktiivi | – | gravitaatioin |
komitatiivi | – | gravitaatioine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | gravitaatio- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
[muokkaa]- latinan sanasta gravitatio
Käännökset
[muokkaa]1. yksi neljästä perusvuorovaikutuksesta
|
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Synonyymit
[muokkaa]Vieruskäsitteet
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]gravitaatioaalto, gravitaatiokenttä, gravitaatiolaki, gravitaatiolinssi, gravitaatiosäteily, gravitaatiovakio, gravitaatiovoima
Aiheesta muualla
[muokkaa]- gravitaatio Kielitoimiston sanakirjassa