instrumentaali
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]instrumentaali
- (kielitiede) monien kielten taivutusmuoto, joka ilmaisee välinettä tai keinoa, jolla tekeminen suoritetaan
- Instrumentaali on sijamuoto tai niihin rinnastettava rakenne, joka ilmaisee keinoa, välinettä tai seuraa. Se vastaa kysymykseen millä, millä keinoin, kenen tai minkä kanssa?
- pelkillä soittimilla esitetty kappale ilman laulua, varsinkin sellaisesta kappaleesta, johon lauluosuus kuuluu
- (monikossa, puhek.) kappaleen soitinosuudet
Käännökset
[muokkaa]1. kielitiede
|
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- instrumentaali Tieteen termipankissa