jyrä
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]jyrä (10)
- maatalouskone, jolla maanpinta tiivistetään kylvön jälkeen kosteuden haihtumisen estämiseksi
- kone, jolla maa tiivistetään ja tasoitetaan tienrakennuksessa t. muussa rakennustyössä
- (kuvaannollisesti) henkilö, joka jättää alleen, liiskaa
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈjyræ/
- tavutus: jy‧rä
Huomautukset
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | jyrä | jyrät |
genetiivi | jyrän | jyrien (jyräin) |
partitiivi | jyrää | jyriä |
akkusatiivi | jyrä; jyrän |
jyrät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | jyrässä | jyrissä |
elatiivi | jyrästä | jyristä |
illatiivi | jyrään | jyriin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | jyrällä | jyrillä |
ablatiivi | jyrältä | jyriltä |
allatiivi | jyrälle | jyrille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | jyränä | jyrinä |
translatiivi | jyräksi | jyriksi |
abessiivi | jyrättä | jyrittä |
instruktiivi | – | jyrin |
komitatiivi | – | jyrine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | jyrä- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
[muokkaa]deskriptiivinen sana; samaa sanuetta, kuin jyrätä ja jyristä[1]
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- jyrä Kielitoimiston sanakirjassa