kansanrunous

Suomi

Substantiivi

kansanrunous (40)

1. kansan keskuudessa jo varhain syntynyt esityksellinen ja kerronnallinen sanallinen perinne, joka ilmenee mm. kertomarunoissa, saduissa, tarinoissa, lauluissa ja itkuvirsissä

   Suomen kansanrunoutta laajimmillaan edustaa muistiin merkitty Kalevala.

Käännökset

1. kansanrunous

englanti: folk poetry

Liittyvät sanat

• runous

Yhdyssanat

• kansanrunoustiede