kiivas
Suomi
[muokkaa]Adjektiivi
[muokkaa]kiivas (41) (komparatiivi kiivaampi, superlatiivi kiivain) (taivutus[luo])
- helposti kiivastuva, kiihtyvä
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkiːʋɑs/
- tavutus: kii‧vas
Etymologia
[muokkaa]vanha germaaninen laina[1]
Käännökset
[muokkaa]1. helposti kiihtyvä
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- adverbit: kiivaasti
- verbit: kiivastella, kiivastua, kiivastuttaa
Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- kiivas Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 361. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.