kiivetä

Suomi

Verbi

kiivetä (74-E) (taivutus[luo])

1. liikkua ponnistellen (yleensä kaikkia raajoja käyttäen) ylöspäin

   ~ tuolille, sohvalle, vuorelle, puuhun

   ~ portaita, tikapuita, mäkeä, rinnettä, köyttä

2. (kuvaannollisesti) nousta tai pyrkiä nousemaan korkeampaan asemaan

Ääntäminen

• IPA: /ˈkiːʋet̪æˣ/
• tavutus: kii‧ve‧tä

Käännökset

1. liikkua niin, että on lopulta jnk päällä

englanti: climb ranska: monter, (vuorelle, sohvalle) grimper, (vuorelle) escalader ruotsi: klättra, kliva

saksa: klettern venäjä: лазить viro: ronima

Liittyvät sanat

Synonyymit

• (liikkua niin, että on lopulta jnk päällä) kavuta
• kivuta

Johdokset

• verbit: kiipeillä

Verbit

• verbit: frekventatiivinen kiipeillä

Aiheesta muualla

• kiivetä Kielitoimiston sanakirjassa