kivijalka

Suomi

Substantiivi

kivijalka

1. rakennuksen kivinen perustus
2. kerrostalon katutason kerros, johon käydään sisälle kadun puolelta
3. (kuvaannollisesti) vankka pohja

   Kielioppisääntöjen osaaminen luo kivijalan kielen osaamisen kehittymiselle.

Ääntäminen

• IPA: /ˈkiʋiˌjɑlkɑ/
• tavutus: ki‧vi‧jal‧ka

Etymologia

• yhdyssana sanoista kivi ja jalka

Käännökset

1. rakennuksen kivinen perustus

saksa: Fundament, Grundstein

2. kerrostalon katutason kerros, johon käydään sisälle kadun puolelta

saksa: Erdgeschoss

3. vankka pohja

saksa: Grundlage, Basis, (kuvaannollisesti) Grundstein, Fundament

Liittyvät sanat

• sokkeli, perusmuuri
• kivijalkakauppa

Aiheesta muualla

• kivijalka Kielitoimiston sanakirjassa