kukku
Suomi
[muokkaa]Adverbi
[muokkaa]kukku
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkukːu/
- tavutus: kuk‧ku
Substantiivi
[muokkaa]kukku
- reunojen yli, yli mitan kohoava osa jstk.
- Tämä ei kannata, jos kukut menevät aina maksutta.
- Kukuista seuraa helposti ylikuormamaksu.
Substantiivi
[muokkaa]kukku
- (runollinen) kukunta
- Kuului vielä käen kukku... / miks niin pitkään lehmät ammuu... (Eero Eerola)
- Peippo leivo varpunen ja käen kukku, hei / kai moni mies jo kuuli sen vastaamatta ei – (Kesäyön unelma)
Substantiivi
[muokkaa]kukku
- (arkikieltä) pötypuhe, valhe
- Älä kukkua puhu!
- Koko juttu on täyttä kukkua.
Etymologia
[muokkaa]sanasta hevonkukku << hevonkakka ('hevosen lanta')
Käännökset
[muokkaa]1. pötypuhe
|
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- kukku Kielitoimiston sanakirjassa