kuoriutua
Suomi
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]kuoriutua (52-F) (taivutus[luo])[1]
- rikkoa munan kuori sisäpuolelta ja jatkaa kasvuaan ulkona, syntyä munasta
- (kuvaannollisesti) tulla joksikin harjaantumisen kautta tai ajan kuluessa
- Sinusta kuoriutuu vielä hyvä pappi.
- halkeilla, lohkeilla, irrota
- Maali on kuoriutunut laikkuina eteläseinällä.
Ääntäminen
[muokkaa]- tavutus: kuo‧riu‧tu‧a / kuo‧ri‧u‧tu‧a
Käännökset
[muokkaa]1. rikkoa munan kuori sisäpuolelta
|
3. lohkeilla ja irrota
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- substantiivit: kuoriutuminen
Aiheesta muualla
[muokkaa]- kuoriutua Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 52-F