maantieajo

Suomi

Substantiivi

maantieajo (1)

1. (liikenne) ajaminen kulkuneuvolla muulla kuin urbaaniin katuverkostoon kuuluvalla ajoväylällä

   polttoaineenkulutus maantieajossa

2. (urheilu) pyöräilyssä kilpailumuoto, jossa ajetaan pääasiassa maantiellä tai sitä vastaavissa olosuhteissa

   maantieajon maailmanmestaruuskisat

Ääntäminen

• IPA: /ˈmɑːnt̪ie̯ˌɑjo/
• tavutus: maan‧tie‧a‧jo

Etymologia

• yhdyssana sanoista maantie ja ajo

Liittyvät sanat

Vieruskäsitteet

• (pyöräily) rata-ajo, maastoajo

Vastakohdat

• (liikenne) kaupunkiajo

Aiheesta muualla

• maantieajo Kielitoimiston sanakirjassa